Browsing by Subject "Kuluttajatutkimus"

Kaupan merkitys ruoan ilmastovaikutusten vähentämisessä on huomattavasti suurempi kuin kaupan omien päästöjen osuus koko ruokaketjun ilmastopäästöistä. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitä ympäristönäkökulmia kuluttajat pitävät tärkeinä, millainen on ympäristöystävällinen elintarvike kuluttajien mielestä ja millaisena kuluttajat näkevät kaupan roolin ruoan ilmastovaikutusten vähentämisessä. Hypoteesi oli, että ympäristönäkökulmat vaikuttavat yhä enemmän ruokaostoksilla ja kuluttajat kokevat kaupan tuella valintojen ohjaamisessa merkittävän roolin. Aineisto kuluttajatutkimuksessa kerättiin kvantatiivisen verkkokyselyn avulla (n=2054). Ympäristönäkökulmien ymmärrys ja merkitys ovat muuttuneet odotetulla tavalla. Ympäristönäkökulmat vaikuttavat edes vähän ruokavalintoihin lähes kaikilla ja yli puolella heistä enemmän nyt kuin vuosia sitten. Ympäristöystävällisyydellä ruoanvalintaominaisuutena oli edes vähän merkitystä lähes kaikille vastaajista, mutta ympäristöystävällisyys ruoanvalintaominaisuutena ei ylittänyt maun, laadun, hinnan ja kotimaisuuden merkitystä. Se, että elintarvike oli kotimainen ja lähellä tuotettu olivat merkittävimmät ympäristöystävällisen elintarvikkeen ominaisuudet. Ilmastonäkökulman merkitys muihin ympäristönäkökulmiin nähden oli yllättävän vähäinen, kun yli viidesosa vastaajista ei näyttäisi pohtivan lainkaan ilmastonäkökulmia arvioidessaan ruoan ympäristöystävällisyyttä. Hävikillä nähtiin ruokaketjusta suurin merkitys ruoan ympäristökuormituksen muodostumisessa, kaupan osuudella puolestaan vähäisin. Kaupan toimilla nähtiin kuitenkin suuri merkitys ruoan ilmastovaikutusten vähentämisessä, ja suurin osa vastaajista haluaisi saada kaupalta lisää tietoa siitä, miten pienentää ruokaostosten hiilijalanjälkeä. Lähes 90 % vastaajista arvioi, että kaupan tarjoama tieto ilmastoystävällisistä elintarvikkeista vaikuttaisi edes vähän ruokavalintoihin ja vielä suurempi osa olisi valmis muuttamaan edes vähän ruokavalintojaan, jotta hiilijalanjälki ruoan osalta pienenisi. Tuuppaustoimista ilmastoystävällisen valikoiman lisääntyminen ja tuotteiden korostaminen valikoimassa koettiin parhaiten valintoja helpottaviksi toimiksi. Kuluttajat olisivat siis valmiita muuttamaan ruokavalintojaan ilmastoystävällisempään suuntaan, ja kaupan toimilla on suuri merkitys kuluttajien tukemisessa ja valintojen ohjaamisessa.

Vähittäiskaupoissa pyritään tarkalla suunnittelulla ja ennustamisella ehkäisemään elintarviketuotteiden myymättä jäämistä. Kokonaan siltä ei voida kuitenkaan välttyä, sillä kuluttajien ostokäyttäytyminen voi aiheuttaa odottamatonta myynnin vaihtelua. Elintarvikkeen päiväyksen umpeutumisen jälkeen tulee se hyödyntää muilla tavoin kaupan ruokahävikin ehkäisemiseksi. Ensisijaisten hävikinhallintakeinojen ohella kaupat hyödyntävät elintarvikkeissa päiväysalennuksia, joiden tarkoitus on alennetulla hinnalla saada kuluttajia valitsemaan lyhyemmän päiväyksen tuotteita. Säästämismahdollisuuden lisäksi kuluttaja voi päiväysalennettuja elintarvikkeita valitsemalla omalta osaltaan vähentää kaupan ruokahävikkiä. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, millainen merkitys päiväysalennetuilla elintarvikkeilla on kuluttajille, millaiset kuluttajat niitä suosivat ostoksissaan ja tulevatko ostetut päiväysalennetut tuotteet missä määrin käytettyä kotitalouksissa. Aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla, ja kysely koostui pääosin monivalintakysymyksistä, jotka pohjautuivat aikaisempaan tutkimustietoon ja kirjallisuuteen. Vastaajia saatiin 444, ja heistä suurin osa oli naisia. Tulosten mukaan ostotodennäköisyydet kolmen esimerkkielintarvikkeen päiväysalennetulle vaihtoehdolle olivat keskimääräisesti korkeat, ja siten todettiin, että päiväysalennukset kiinnostavat kuluttajia tällä hetkellä paljon. Etenkin nuoremmat ja pienituloisemmat kuluttajat valitsivat muita todennäköisemmin päiväysalennetun vaihtoehdon. Merkittävänä motivaationa valinnassa on mahdollisuus säästää niiden avulla, mutta tuotteiden laadusta tai tuoreudesta ei haluta silti tinkiä liikaa. Hävikin vähentäminen päiväysalennusten avulla on merkittävyydeltään vähäisempi. Vaikka tuotteita valitessaan kuluttajat pohtivat niiden käyttömahdollisuuksia, joutuu päiväysalennettuina ostettuja tuotteita myös kotitalouksissa välillä roskiin. Jatkotutkimuksessa aihetta tulisi tutkia verraten Suomen laajuisesti eri alueita ja erilaisia alennustapoja, kuten eri alennusprosentteja, jotta voitaisiin saada kattavampia tuloksia. Kvalitatiivinen tutkimus antaisi enemmän ymmärrystä kuluttajien käyttäytymiseen päiväysalennettuja elintarvikkeita kohtaan niin kaupassa kuin kotitaloudessa.