Browsing by Subject "Logistinen regressioanalyysi"

Tutkielmassa selvitetään innovatiivisuuden esteitä julkisessa palveluhankinnassa palveluiden tuottajien näkökulmasta katsottuna. Lisäksi huomio kiinnittyy erityisesti siihen, miten palveluita tuottavien organisaatioiden toimiala, koko ja aiempi TK-toiminta vaikuttavat heidän kokemiinsa esteisiin innovaatioiden synnylle julkisessa hankinnassa. Uusien innovaatioiden synty nähdään yhtenä tärkeänä talouskasvun ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tärkeyden tunnistamisen myötä, on innovaatioiden edistäminen julkisen hankinnan kautta noussut yhdeksi merkittäväksi innovaatiopolitiikan keinoksi. Innovatiivisen julkisen hankinnan ympärille onkin kehittynyt 2000-luvulla laajempi teoreettinen viitekehys mutta tutkimus on pääosin keskittynyt vain teknologisiin hankintoihin ja tilaajapuoleen, jättäen palveluhankinnat sekä niiden tuottajat vähemmälle huomiolle. Tutkielmassa innovatiivisuuden esteitä kartoitetaan päämies-agentti- ja innovatiivisen julkisen hankinnan teoriaa viitekehyksenä käyttäen. Tutkielman aineisto kerättiin kyselytutkimusta hyväksikäyttäen. Aineistonkeruu pohjautui Työ- ja elinkeino ministeriön tuottamaan vuoden 2017 julkisten hankintojen ilmoitusaineistoon, johon on kerätty kaikki kyseisen vuoden kynnysarvot ylittävät hankinnat. Julkisten hankintojen ilmoitusaineistosta rajattiin kyselyn lähettämistä varten suuret- ja keskisuuret kaupungit, joita pyydettiin toimittamaan palveluhankintojen voittajien yhteistiedot. Kyselylomake lähetettiin 112 palveluhankinnan voittajalle joilta vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Aineiston analyysissä käytettiin tilastollista päättelyä ja logistista regressioanalyysiä. Aineiston pohjalta havaittiin, että erityisesti yhteistyön puute tuottavan ja tilaavan organisaation välillä, tarjouspyyntöjen liian tarkat määritelmät sekä innovaatioiden vähäinen kysyntä hankinnoissa nousivat merkittävimmiksi esteiksi innovaatioille palvelun tuottajien näkökulmasta. Lisäksi julkisen sektorin avoimuus vastaanottaa uusia innovaatioita koettiin merkittävänä esteenä niiden synnylle. Vaikka edellä mainitut innovaation syntymisen esteet koettiin merkittävimmiksi, käy tuloksista kuitenkin ilmi, että enemmistö vastaajista piti kaikkia teoriasta nousseita esteitä vähintään jokseenkin merkittävänä. Tuloksista kävi myös ilmi, että palveluita tuottavan organisaation koolla oli myös vaikutusta heidän kokemiinsa innovaation esteisiin. Etenkin yhteistyön puute loppukäyttäjän kanssa koettiin merkittävänä esteenä vain keskisuurissa- ja suurissa organisaatioissa, kun taas ennakkoon määritellyt soveltuvuusehdot koettiin esteenä mikro- ja pienissä organisaatioissa. Sopimusten ajallinen- sekä rahallinen suuruus koettiin esteenä myös sitä suuremmalla todennäköisyydellä, kun organisaation koko kasvoi. Tutkielma keskittyi tunnistamaan päämies-agentti- ja innovatiivisen julkisen hankinnan teoriassa havaittuja innovaatioiden synnyn esteitä julkisessa hankinnassa hyvin laaja-alaisesti tuoden konkreettisia tuloksia teorioita täydentämään. Tuloksista voidaan päätellä, että teoriasta nousseet innovaatioiden esteet ovat relevantteja palveluita tuottaville organisaatioille. Tutkielman aineistoon liittyi rajoituksia, jotka tulee ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Aineiston pieni koko toimi rajoitteena erityisesti logistista regressiomallia luodessa.