Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Mansikka"

Sort by: Order: Results:

  • Seppä-Murto, Emilia (2023)
    Puutarhamansikan (Fragaria × ananassa Duch.) kysyntä on Suomessa suurta ja mansikka onkin tärkein Suomessa viljelty marja. Suomen olosuhteissa mansikan satotaso jää kuitenkin suhteellisen matalaksi ja satokausi on yleisesti käytetyillä kausisatoisilla lajikkeilla lyhyt. Jatkuvasatoiset lajikkeet ja tunneliviljely pidentävät mansikan satokautta huomattavasti ja ovatkin tehokas tapa kehittää tuotantoa ja mahdollisesti lisätä viljelyn kannattavuutta. Biologisten kasvunparanteiden, biostimulanttien, käyttöä on ehdotettu osaratkaisuksi mansikan satotasojen nostamiseen. Biostimulantit ovat kasvien kasvuun ja kehitykseen positiivisesti vaikuttavia aineita ja parantavat kasvin sietokykyä erilaisia stressejä vastaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden biostimulanttivalmisteen, Rhizocell (nyk. Lalrise Vita) ja Greenstim (nyk. Lalstim Osmo) vaikutusta jatkuvasatoisen ’Ria’ mansikan kasvuun ja satoon, sekä kasvinterveyteen. Käsittelyitä kokeessa oli neljä: kontrolli, Rhizocell, Greenstim ja Rhizocell+Greenstim. Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen Piikkiön tutkimuslaitoksella vuoden 2020 kesällä. Rhizocell on hyötymikrobi Bacillus amyloliquefaciens IT45 sisältävä valmiste, joka nestemäisenä liuoksena kasvin juurelle annettuna vaikuttaa kasvin kasvuun juuriston kehittymisen kautta, ja Greenstim suurimmaksi osaksi glysiinibetaiinista koostuva valmiste, joka kasvustoon annettuna lehtiruiskutuksena vaikuttaa kasvin kasvuun etenkin stressiolosuhteissa. Tulosten perusteella valmisteiden käyttö suomalaisittain ajoittain melko kuumissa oloissa kasvaneilla, mutta hyvin hoidetuilla mansikoilla ei tuonut merkittäviä hyötyjä. Biostimulanttivalmisteiden vaikutus mansikan kasvuun ja satoon oli vähäinen, eikä yksikään valmiste selkeästi hyödyttänyt kasvua, sadontuottoa tai kasvinterveyttä. Valmisteiden käyttö saattoi kuitenkin vaikuttaa kasvien stressinsietokykyyn, sillä Rhizocell+Greenstim -käsittely alensi lehtien flavonoli-indeksiä ja Greenstim-käsittely lisäsi puolustusreaktioissa tärkeän kalsiumin kertymistä lehtiin. Huomioitavaa onkin, että tässä tutkimuksessa kasvit eivät olleet altistettuina stressille ja stimulanttien vaikutuksesta stressiolosuhteissa ei voida olla varmoja.
  • Amperla, Liisa (2020)
    Tiivistelmä – Referent – Abstract Mansikanviljelyn ongelmana Suomessa ovat matalat satotasot. Korotettua viljelypenkkiä käyttämällä on muilla mansikanviljelyalueilla saatu suuremmat sadot ja parempi marjan laatu. Muilla viljelyalueilla menetelmää on käytetty enemmän yksivuotisessa kuin monivuotisessa mansikanviljelyssä. Suomen ilmastossa korotetun avomaanviljelypenkin kuitenkin pelätään aiheuttavan talvivaurioita. Viimeisimmät tulokset korotetun viljelypenkin käytöstä Suomessa ovat kuitenkin rohkaisevia, talvivaurioita ei syntynyt kokeessa käytetyllä lajikkeella. Lisää tutkimusta eri lajikkeiden vasteesta korotettuun viljelypenkkiin pohjoisten olojen monivuotisessa mansikan viljelyssä kuitenkin tarvitaan. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kolmen lajikkeen vastetta kahdella penkin korkeudella, 10 ja 20 cm, sekä kahdella maalajilla. Kokeessa käytetyt lajikkeet olivat suositut viljelylajikkeet, ’Honeyoe’ ja ’Polka’ sekä Luonnonvarakeskuksen uusi, aikainen lajike, ’Lumotar’. Tässä kokeessa selvitettiin eri korkeuksien vaikutusta kasvuun, sadon määrään ja laatuun, sekä juurakoiden tärkkelyspitoisuuteen. Marjan laadun mittareina käytettiin liukoisten kuiva-aineiden pitoisuutta sekä titrautuvien happojen määrää. Eri käsittelyt vaikuttivat mitattuihin kasvun ja sadon indikaattoreihin. 20 cm penkin korkeutta käyttämällä saatiin suurempi satopotentiaali ja se myös toteutui paremmin. Tässä tutkimuksessa korkeudella ei kuitenkaan ollut vaikutusta marjan laatuun eikä juurakon tärkkelyspitoisuuteen. Korkeamman penkin korkeuden vaikutusta tuottavuuteen pohjoisissa oloissa onkin kuitenkin edelleen selvitettävä ja lajikkeiden kastelu ja lannoitusvaatimuksia tarkennettava. Näyttää kuitenkin, että korotettu avomaanviljelypenkki kohentaa kasvuoloja molemmilla maalajeilla ja kaikilla kokeessa käytetyillä lajikkeilla mansikalle edulliseen suuntaan. Näin se lisää mansikan kasvua ja suurentaa satoa.