Browsing by Subject "Marja Kurkela"

Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten feministinen ideologia ilmenee norjalai­sen Gerd Brantenbergin kirjoittaman feministisen satiirin Egalias døtre (1977), sen ruotsinnoksen (1978, käänt. Ebba Witt-Brattström) sekä suomennoksen (1991, käänt. Marja Kurkela) henkilönni­missä. Yhdistelen tutkielmassa eri näkökulmia: yksityiskohtaisen nimien ja käännösstrategioiden tarkastelun rinnalla pohdin ideologian roolia kääntämisessä sekä liitän käännök­set laajempaan aktivistisen ja feministisen kään­tämisen viitekehykseen. Alkuteoksesta ja käännöksistä kerätty aineistoni koostuu 115 etunimestä, 80 suku­nimestä, 18 lisänimestä ja 22 nimikemääritteestä (kuten titteleistä). Selvitän ideologisen funktion ja sitä tuke­vien funkti­oiden esiintymistä aineistossa analysoimalla nimiin sisältyviä merkityksiä ja alluusioita. Vertailen myös ruotsintajan ja suo­mentajan käännösstrategiavalintoja ja niiden jakaumia selvittääk­seni, onko strategiajakaumilla yhteyttä ideologisen funktion säilymiseen. Tarkastelemani funktiot ovat peräisin Ainialan, Saarelan ja Sjöblomin (2008) esittämästä kaunokir­jalli­suuden erisnimien funktioluokituksesta. Käännösstrategialuokitteluni perus­tuu Ainialan ym. (2008), Hermansin (1988) ja Leppihalmeen (1997) luokituksiin. Nimianalyysini pohjaa osin aiem­paan Branten­bergin teoksesta ja sen käännöksistä tehtyyn tutkimukseen. Nimien taustan ja merki­tysten analysoin­nissa hyö­dynnän muun mu­assa sanakirjoja, nimiai­heisia hakuteoksia ja tilastovi­ranomaisten nimihaku­palveluita. Analyysissa käsittelen seitsemää piirrettä, jotka ilmentävät feminis­tistä ideologiaa: 1) allusii­visten nimien muoto ja sisältö, 2) semanttisesti läpinäkyvien ja latautuneiden nimien sisältö, 3) naisten nimistä johdetut egalia­laiset miesten nimet, 4)datter-/dotter-/tytär-loppuiset matronyymit mies­ten sukuniminä, 5) matriar­kaattia korostavat tittelit, 6) egalialaisten nimien pituuden sukupuo­littunei­suus ja 7) romaa­niin sisältyvän Demokratiets sønner -satiirin henkilönnimistö. Kaikkia seitsemää piirrettä esiintyy niin alkutekstissä, ruotsinnoksessa kuin suo­men­nok­sessa. Käännösten strategia­valin­nat eroavat toisistaan huomatta­vasti: ruotsin­noksessa käyte­tyin stra­tegia on säilyttäminen, suo­mennoksessa korvaaminen. Strategiaja­kaumien eri­laisuudesta huolimatta henkilönnimien ideologi­nen funktio säilyy molemmissa käännöksissä melko yhtäläisesti. Johtopäätöksissä totean, että strategioiden käytön erot selittyvät osin norjan ja ruot­sin kielten lähisukulaisuu­della, osin taas ilmentävät kääntäjien toimijuutta.