Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Medical"

Sort by: Order: Results:

  • Finnish women's knowledge and attitudes regarding HPV and cervical cancer screening 
    Kampman, Iiro Joonas (2016)
    Cervical cancer is the 19th most common cancer amongst women in Finland. In our country there are around 150 new diagnoses yearly and 50 deaths due to cervical cancer (1). The Human Papilloma Virus is the most central and a necessary factor in the development of cervical cancer (2). HPV causes histologic changes in the cervix that are detectable in cervical cancer screening conducted with cytological smears ("Pap-smears") (2). A key factor in the efficacy of cervical cancer screening, as in any screening, is the coverage and attendance rate of the screening. In this study, we are investigating Finnish women's attitudes and knowledge regarding the subject in order to better target non-attendee groups.
  • Sikiöaikana diagnosoitujen luustodysplasioiden geneettinen kirjo suomalaisväestössä 
    Kasanen, Ellamaija (2022)
    Luustodysplasiat ovat heterogeeninen ryhmä harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, joissa normaali luun rakenne, mineralisaatio, kasvu tai muoto on häiriintynyt. Luustodysplasioiden vakavuus vaihtelee jo sikiöaikana kuolemaan johtavista taudeista pelkkään lievään lyhytkasvuisuuteen. Suomalainen tautiperimä vaikuttaa Suomessa tavattavien luustotautien geneettiseen kirjoon. Suomalaiseen tautiperimään kuuluvia luustodysplasioita ovat esimerkiksi rusto-hiushypoplasia ja diastrofinen dysplasia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja kuvata Naistenklinikalla Sikiötutkimusyksikössä 2013–2020 epäiltyjen ja diagnosoitujen luustodysplasioiden geneettinen kirjo sekä havainnoida diagnostisia menetelmiä, joilla diagnoosi on saavutettu. Tutkimuksen tarkoituksena on tarjota tietoa, jolla voidaan tarkentaa ja ohjata diagnostista prosessia luustodysplasioiden epäilystä onnistuneeseen diagnostiikkaan. Tutkimuksessa analysoitiin kaikki 121 tammikuun 2013 ja maaliskuun 2020 välisenä ajanjaksona Sikiötutkimusyksikköön ohjattua raskautta, joissa epäiltiin luustodysplasiaa. Tutkimuksessa havaittiin 36 geneettisesti varmistettua luustodysplasiaa, joista 50 % kuului suomalaiseen tautiperimään. Toiset 50 % oli globaalisti tavattavia luustodysplasioita, kuten osteogenesis imperfecta ja tanatoforinen dysplasia. Mukana oli myös hyvin harvinaisia luustodysplasioita. Diagnosoitaessa suomalaiseen tautiperimään kuuluvia sairauksia suppeammatkin diagnoosimenetelmät, kuten valtamutaatiotutkimukset, johtivat diagnooseihin. Aineistossa havaittiin kuitenkin selvästi laajempien diagnostisten menetelmien, kuten geenipaneelien, käytön yleistyminen ja niiden roolin korostuminen sikiödiagnostiikassa. Luustodysplasiaepäilyn heräämiseen johtavia poikkeavia löydöksiä oli useita. Pääasiallinen ensilöydös oli poikkeava ultraäänitutkimuksen tulos kasvun tai luuston osalta. Kuitenkin myös kohonnut niskaturvotus ja poikkeava ensimmäisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseula yhdistyivät aineistossa luustodysplasioihin. Tutkimuksen tulosten perusteella suomalainen tautiperimä kattaa merkittävän osan Suomessa diagnosoitavista luustodysplasioista, joten suomalaisten valtamutaatioiden tulee sisältyä luustodysplasioiden tutkimuksiin diagnosoitaessa suomalaista väestöä. Globaalisti esiintyvien ja hyvin harvinaisten luustodysplasioiden mahdollisuus on kuitenkin aina huomioitava diagnostiikassa.
  • Ultraäänikuvantaminen osana elävän anatomian opetusta 
    Ilkka, Ville (2017)
    Ultraäänikuvantamisen lääketieteellinen käyttö lisääntyy jatkuvasti tarvittavan laitteiston ja sen saatavuuden kehittymisen myötä. Aiemmissa tutkimuksissa lääketieteellisen kuvantamisen integrointi anatomian opetukseen on havaittu monin tavoin hyödylliseksi. Se asettaa opiskelun kliiniseen viitekehykseen, voi parantaa ymmärrystä rakenteiden keskinäisestä suhteesta ja lisätä kiinnostusta anatomian opiskelua kohtaan. Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa liitettiin vuonna 2014 ultraäänitutkimukseen perustuva harjoitus osaksi ensimmäisen opiskeluvuoden elävän anatomian opetusta. Tutkimuksessa selvitettiin kyselyllä opiskelijoiden kokemuksia opetuksesta. 203 opiskelijasta 172 vastasi kyselyyn helmikuun 2017 aikana. Lähes kaikki pitivät opetusta hyödyllisenä (94%), kiinnostusta lisäävänä (93%) ja toivoivat radiologiaa hyödynnettävän anatomian opetuksessa aiempaa enemmän (91%). Vastanneista 79% koki integroidun ultraääniopetuksen tukevan oppimista. Erityisesti opetuksesta vaikuttivat hyötyvän aktiivisia opetusmenetelmiä suosivat opiskelijat. Tutkimuksen perusteella ultraääniharjoitus vaikuttaa olevan hyödyllinen lisä anatomian perusopetukseen. Se voi lisätä opiskelumotivaatiota ja innostaa anatomian opiskeluun havainnollistamalla sen tärkeyttä kliinisessä viitekehyksessä. Jatkossa tulisi perehdytystä kehittää edelleen ja harkita opetusmenetelmän tutkimista todellista oppimista kuvaavin mittarein.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO