Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Moby-Dick"

Sort by: Order: Results:

  • Chasing capital : class struggle, labor conditions, and the politics of individuality in Moby-Dick 
    Urbanová, Kristína (2021)
    My thesis examines Herman Melville’s Moby-Dick as an anti-capitalist text. I mainly utilize the theory of capitalism as defined by Karl Marx and Friedrich Engels in the nineteenth century, focusing on class relations and the idea of class struggle; that is, the unrest that results from the inherent inequality of classes under capitalism. The aim of the thesis is to demonstrate the plausibility of an anti-capitalist reading of Moby-Dick and show how such a reading sheds light on the famously enigmatic character of Captain Ahab and on his motivations. To achieve this, I rely on social and historioeconomic analysis of the whaling industry to illustrate the usual working conditions on board whaling ships, and then apply my findings to a close reading of the novel. As Ishmael, the narrator, is generally the reader’s point of access, I first analyze his position vis–à–vis the industry he is about to enter, highlighting his inexperience. Then, I demonstrate how any struggle he may have undergone as a result of that inexperience is suppressed in favor of highlighting Ahab, ostensibly supplanting the struggle of the lower–ranking crewmembers with that of their superior. Ultimately, however, I argue that Moby-Dick illustrates the immutability of class dynamics under capitalism, and that it does so mainly through its portrayal of Ahab who, despite being at the top of the Pequod’s social hierarchy, suffers within the larger system that exploits him just as it does his inferiors. Furthermore, the perpetuity of these dynamics is illustrated by the fact that Ahab, despite becoming aware of his condition under capitalism, is unable to transcend the confines of that condition. Though he wants revenge against the whale, the insular nature of his position that arises from capitalist social hierarchies, combined with his self-involved mental struggle, results in an attempt at resistance that is ineffective precisely because of its solitary nature. In Moby-Dick, we then find just one representation of a ubiquitous capitalist system designed to crush individual resistance.
  • Paratekstuaalisuus Herman Melvillen Moby-Dickissä 
    Nissi, Jenni (2016)
    Tutkielmassani tarkastelen Herman Melvillen Moby-Dickin paratekstuaalisia elementtejä. Nojaan Gérard Genetten teoriaan ja esimerkkeihin sekä niistä esitettyyn kritiikkiin. Moby-Dickin paratekstejä ovat teoksen ja lukujen nimet, alaviitteet, alun ”Etymology” ja ”Extracts” sekä lopun ”Epilogue”. Osoitan, kuinka nämä teoselementit rikastavat teoksen tulkintaa ja kannattelevat sen teemoja. Moby-Dickin paratekstit osoittavat, että Ishmael on paitsi teoksen kertoja, myös tekstin editoija. Hän on tietoinen diskursseista, joihin tekstinsä liittää. Päähuomion tutkielmassani saavat luvunnimet. Osoitan kuinka yhdysvaltalaisen transsendentalistisen liikkeen käyttämä catalogue rhetoric -keino ilmenee Moby-Dickin luvunnimissä. Nominaalistista luvunnimistä syntyy luettelo, jonka yhteydet merenkäyntiin ovat nimellisiä. Lisäksi jaottelen luvunnimet kahteen luokkaan: ensimmäiseen kuuluvat ennakoivat luvun sisältöä, toiseen kuuluvat estävät etukäteistulkinnan. Nostan muutaman luvunnimen tarkempaan käsittelyyn osoittaakseni niiden intra- ja intertekstuaaliset yhteydet. Lisäksi kyseenalaistan teoksen nimen mielekkyyden, sillä en katso sen liittyvän teoksen teemoihin vaan johtavan lukijaa harhaan. ”Etymology” ja ”Extracts” ovat tiiviimmässä yhteydessä teoksen leipätekstiin sekä Ishmaelin kerrontaan kuin on haluttu tunnustaa. Teoksen alaviitteet eivät palvele viitteiden yleisiä funktioita, sillä ne poikkeavat tieteellisestä diskurssista. Teoksen epilogia käsittelen lyhyesti. Mielestäni se on monitulkintainen: se ei vastaa tarinan herättämiin kysymyksiin vaan pikemminkin luo niitä. Genetten mukaan paratekstuaalisuus on yksi transtekstuaalisuuden alalaji. Muita lajeja ovat intertekstuaalisuus, metatekstuaalisuus, intratekstuaalisuus ja hypertekstuaalisuus. Tutkielmani pääväittämä on, että Moby-Dickin paratekstit lisäävät teoksen intra- sekä intertekstuaalisuutta ja tuovat siten uusia nyansseja tulkintaan. Loppupäätelmäni on, että Ishmael käyttää intra- ja intertekstuaalisuutta ironisoidakseen teoksen genreä, muita henkilöhahmoja, itseään ja aihettaan. Paratekstit tukevat tätä tavoitetta.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO