Browsing by Subject "Monikielinen kriisiviestintä"

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia monikielistä kriisiviestintää ja sen toteutumista tapauskohtaisesti Espoon kaupungissa koronapandemian aikana. Tavoitteena on selvittää, millä tavalla muunkieliset asukkaat on huomioitu kaupungin kriisiviestintäsuunnitelmassa, miten monikielistä viestintää toteutettiin koronapandemian aikana ja millainen rooli kääntämisellä on kriisiviestinnässä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, ilmenikö kaupungin monikieliseen kriisiviestintään tähtäävässä toiminnassa ja käännöspalveluissa haasteita koronapandemian aikana ja mihin suuntaan palveluita ja toimintaa tulisi kehittää. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan organisaatio- ja kriisiviestinnän sekä kääntämisen sosiologisesta näkökulmasta. Organisaatio- ja kriisiviestinnän näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan kaupungin kriisiviestintäsuunnitelmaa, kriisinhallintaa ja ulkoisen viestinnän toteuttamista pandemian aikana. Kääntäminen nähdään sosiologisesta näkökulmasta yhteiskunnallisena toimintana, jossa kääntämistä ympäröivänä yhteiskunnallisena toimintaympäristönä on kaupunki, joka tarvitsee kääntämistä viestiäkseen muunkielisille asukkailleen koronapandemian aikana. Kyseessä on empiirinen tutkimus, jonka aineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista ja kaupungin kriisiviestintäohjeista. Puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmällä haastateltiin viittä Espoon kaupungin viestinnän tai monikielisten palveluiden parissa työskentelevää työntekijää. Osa heistä työskenteli johtajatasolla ja osa viestinnän, monikielisen viestinnän tai palveluiden asiantuntijoina. Haastattelut ja kriisiviestintäohjeet analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa havaittiin, että kaupungin kriisiviestintäsuunnitelma sisälsi puutteita monikielisten asukkaidensa huomioimisessa, minkä vuoksi pandemian alkaessa jouduttiin kehittämään pikaisesti lyhytaikaisia ratkaisukeinoja monikielisten palveluiden tehostamiseksi. Kääntäminen nähtiin tärkeänä osana kriisiviestintää ja ammattikääntäjiä haluttiin käyttää aina kun vain voi, mutta nopean viestinnän takaamiseksi jouduttiin välillä turvautumaan paraprofessionaaliin kääntämiseen. Tutkimus osoittaa, että terveyskriisissä kunnalta edellytetään viestimistä virallisten kielten lisäksi myös alueen vähemmistökielillä, jotta tärkeä terveyttä koskeva tieto ja ohjeistukset saadaan välitettyä kaikille mahdollisimman nopeasti ja ymmärrettävästi. Monikieliset palvelut ja käännöspalvelut edellyttävät kriisinhallinnan parantamiseksi selkeämpää etukäteissuunnittelua ja tehostamista.