Browsing by Subject "Monikulttuurisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract The concept of multiculturalism is often used in the world of education. In connection with this concept, we also often talk about immigrants. However, every child, group of children, or work community, for example, can be thought of as multicultural. For this reason, when using the term multiculturalism, one should be particularly sensitive and define what kind of phenomenon the concept describes. Each pre-school group has children from different cultural and linguistic backgrounds, and children are influenced by a wide range of cultures outside the pre-school. Pre-primary education should therefore be culturally and linguistically aware, it should take into account the linguistic and cultural background of each child and family, so that each child receives support in building and developing their cultural identity. Diversity should therefore be a prerequisite for learning, allowing each child to build and grow his or her own cultural identity on an equal footing, and through which children can also perceive and experience different cultures and languages in a safe environment. The purpose of this master's thesis was to find out what kind of things children bring up from their own cultural background and what kind of things they notice in their peers. The dissertation focuses especially on the interaction between children in the daily life of pre-school education in a group where 16 children spoke a language other than Finnish as their native language. The dissertation was carried out as an ethnographic observational study. Participatory observation as well as covert observation have been used as observation means, various interaction situations between children have also been videotaped. The material has been analyzed in the way of a discussion analysis, and the observations have been divided into four different categories according to the principles of thematic design. The material consists of observations collected during the spring of 2021 in a pre-school group in Helsinki. With the written permission of the guardians, 19 pre-school children participated in the study. Based on the observational data, it can be concluded that the children of the preschool group were interested in each other’s cultural backgrounds and were proud of their own backgrounds, especially their knowledge of different languages. The children asked each other about their mother tongue, were interested in learning them and, for example, wanted to teach each other their own mother tongue. Children discussed ways of different countries as well as different religions, especially in eating situations, comparing, for example, what kind of food was offered in pre-school education and what was eaten at home or wondering why some children ate pork and some did not. Religions also appear in the observational material in discussions about gods of different religions or searching for children from the same religion in a group. The importance of a sense of belonging is emphasized in the material strongly. The children care about belonging to their own group, but also take care of the other children in the group. This can be seen, for example, in noticing a lack of common language skills, for example during play time. From the observational data, it can be concluded that the feeling of belonging to a group is important for children and children may distort their language skills or say that they belong to a religious group to which they did not really belong in order to feel part of the group.
-
(2017)Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten kulttuuri-identiteettiä ja asemaa oman etnisen yhteisön ja valtakulttuurin välillä on kuvattu eri sukupolvia edustavien amerikansuomalaisten kirjailijoiden teoksissa. Tarkasteltavia kaunokirjallisia tekstejä ovat Lauri Lembergin siirtolaiskertomus St. Croix Avenue (n. 1960-65), Lauri Andersonin novellit teoksissa Misery Bay and Other Stories from Michigan’s Upper Peninsula (2002) ja Back to Misery Bay – ”Dostoevsky’s Three Annas” and Other Stories from Michigan’s Upper Peninsula (2007) sekä Hanna Pylväisen We Sinners (2012). Yhdysvaltoihin suurten siirtolaisvuosien aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset saattavat myöhemmissä sukupolvissa sulautua jo pitkälti amerikkalaiseen valtaväestöön, jolloin etninen identiteetti on muuttunut symboliseksi. Esimerkkiteosten analyysin kautta pyritään havainnollistamaan, kuinka suhde suomalaisuuteen ja omiin amerikansuomalaisiin yhteisöihin on kuitenkin säilynyt monilla tavoin tiiviinä, mikä saattaa aiheuttaa irrallisuuden ja erillisyyden tunteita suhteessa valtakulttuuriin vielä neljännessäkin sukupolvessa. Poikkitieteellisessä tutkimuksessa hyödynnetään niin kirjallisuuden-, kulttuurin- kuin historiankin tutkimusta amerikansuomalaisten henkilöhahmojen kulttuuristen ristiriitojen analysoinnissa. Amerikansuomalaista kirjallisuutta käsitellään etnisenä vähemmistökirjallisuutena ja tarkastellut teokset sijoitetaan amerikansuomalaisen kirjallisuuden ajalliselle jatkumolle. Teoksissa esitettyjen amerikansuomalaisten henkilöhahmojen kulttuuri-identiteettien ja kulttuuriyhteisöjen välisten suhteiden tarkastelussa sovelletaan Homi K. Bhabhan postkolonialistista teoriaa kulttuurisista hybridi-identiteeteistä, jotka ovat sidoksissa useampaan elämässään vaikuttavaan taustakulttuuriin ja rakentavat identiteettinsä omaksuen piirteitä tasapuolisesti näistä kulttuureista ja niiden perinteistä. Bhabhan mukaan hybridi-identiteetit muodostuvat eri kulttuurien ja kansallisuuksien rajoilla, kulttuurienvälisessä kolmannessa tilassa (Third Space). Tästä diskursiivisesta tilasta käsin vähemmistöasemassa ja eri kulttuurien välillä elävät muodostavat puheakteja ja tuovat uusia näkökulmia keskusteluun monikulttuurisuudesta ja kulttuurienvälisistä suhteista. Vähemmistökirjallisuudet ovat yksi tapa osallistua kulttuuriseen neuvotteluun, jossa polariteeteiksi ei pyritä asettamaan ainoastaan eri kulttuureita vaan osoitetaan erilaisuutta myös omien kulttuuriyhteisöjen sisällä. Tutkimus pyrkii osoittamaan, kuinka Bhabhan termejä voidaan soveltaa myös puhuttaessa ei-rodullistetusta, taustaltaan eurooppalaisesta kulttuurisesta vähemmistöstä Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa analysoidaan Lembergin teoksessa kuvatun ensimmäisen ja toisen polven siirtolaiskokemuksen lisäksi sitä, miten Andersonin ja Pylväisen teoksissa niinikään kirjailijoiden omiin kokemuksiin perustuvat henkilöhahmot jäävät vielä myöhemmissä sukupolvissa jumiin Bhabhan kuvaamaan kulttuurien väliseen tilaan. Kirjallisten kuvausten analyysin avulla tutkimus pyrkii osoittamaan, kuinka identiteettiristiriitoja ja irrallisuudentunteita valtakulttuurista tuottavat etenkin amerikansuomalaisten historiassa keskeiset poliittiset ja uskonnolliset vastakohtaisuudet suhteessa valtakulttuuriin sekä maantieteellinen eristäytyneisyys, jossa kulttuuriympäristön osittaisesta hybridisoitumisesta huolimatta etninen identiteetti säilyy keskimääräistä voimakkaampana. Tällöin siirtyminen omasta yhteisöstä valtakulttuurin pariin vieraannuttaa hybridi-identiteetin molemmista taustakulttuureistaan. Tutkimus osoittaa, kuinka myöhempien polvien amerikansuomalaisten kirjoittamat teokset, jotka kuvaavat kokemuksia kulttuurienväliseen kolmanteen tilaan jäämisestä, voidaan rinnastaa ensimmäisen polven siirtolaiskertomuksiin, ja kuinka näiden kokemusten esiintuonnin kautta amerikansuomalainen kirjallinen traditio toteuttaa Bhabhan teorian mukaisesti vähemmistökirjallisuuksien tärkeää tehtävää tuoda uusia näkökulmia ajankohtaiseen, monikulttuurisuudesta käytävään keskusteluun ja osaksi uutta maailmankirjallisuutta.
Now showing items 1-2 of 2