Browsing by Subject "Naapuruus"

Tutkielmassa tarkastellaan naapurisuhteiden yhteyttä asuinalueeseen kiintymiseen 1960–1970-luvuilla rakennetuissa suomalaisissa kerrostalolähiöissä. Kiintyminen ymmärretään kaupunkitutkimuksellisen kiintymystutkimuksen perusteella vahvana emotionaalisena siteenä asuinalueeseen. Kiintymys hahmotetaan moniulotteisena, mutta tarkastelussa keskitytään naapurien väliseen vuorovaikutukseen, yhteishenkeen sekä epäjärjestyksen ja yhteispystyvyydestä kertovan sosiaalisen kontrollin tarkasteluun. Tutkielma on osa suomalaista kaupunkitutkimuksen perinnettä, jolle on leimallista asuinalueiden välisten erojen kartoittaminen. Lähiöitä on 1990-luvun laman jälkeen vaivannut työttömyyden kasautuminen ja epäjärjestyksestä ja turvattomuudentunteesta johtuva muuttoliike. Tätä taustaa vasten tutkielmassa kartoitetaan lähiöiden sosiaalista elämää ja paikannetaan tekijöitä, jotka selittävät emotionaalista sidettä asuinalueisiin, joita ryhmänä vaivaa huonontunut maine. Tutkielman aineisto on Uusi kaupunkiköyhyys ja lähiöiden peruskorjaus (PREFARE) -hankkeen vuonna 2013 keräämä koko Suomen kattava kyselyaineisto. Analyysin pääasiallinen menetelmä on SPSS-ohjelmalla ajettu monitasoinen logistinen regressioanalyysi, jota tukevat faktorianalyysi ja monitasoinen lineaarinen regressioanalyysi. Lähiöasukkaat ovat kiintyneitä asuinalueeseensa ja suurin osa pitää naapurisuhteitaan hyvinä, mutta lähiöiden välillä on eroja keskimääräisessä kiintymyksessä. Kokemus yhteishengestä ja vuorovaikutus naapurien kesken ovat yhteydessä korkeampaan kiintymykseen, kun taas epäjärjestyksen havaitsemisen ja asuinalueen keskimääräisen työttömyystason yhteys kiintymykseen on negatiivinen. Asukkaiden luottamus siihen, että naapurit puuttuvat häiriöihin selittää kiintymystä yllättävän vähän lukuun ottamatta heitä, joilla ei ole suhteita naapurustoon. Heidän kiintymyksensä näyttää olevan vahvasti yhteydessä naapuruston sosiaaliseen kontrolliin luottamiseen. Luottamus naapureihin on asuinalueen mainetta parantavan paikallisyhteisön toiminnan edellytys sekä kriminologisen kaupunkitutkija Robert J. Sampsonin että köyhyystutkija Serge Paugamin teorioissa. Naapurien välinen yhteistyö torjuu työttömyydestä ja stigmatisaatiosta aiheutuvaa huono-osaisuuden kasautumista Paugamin teoriassa ja häiriöiden havaitsemista Sampsonin teoriassa. Tutkielman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että luottamus naapurien alttiuteen kontrolloida aluetta ei ole keskeinen kiintymyksen selittäjä. Asuinalueeseen kiintymisen kohdalla ei liene perusteltua puhua yhteispystyvyydestä pelkkien naapurisuhteiden asemesta. Tutkielmassa oletettiin naapurisuhteiden varaan rakentuvan luottamuksen vähentävän epäjärjestyksen yhteyttä kiintymykseen. Yhteyden puuttumista selittäväksi hypoteesiksi esitetään hyvinvointivaltion eroja tasaavaa vaikutusta: Suomessa ei ole Yhdysvaltojen tai Ranskan syvää alueellista segregaatiota, joka tekisi yhteispystyvyyden ja naapurisuhteiden varaan rakentuvan tunnustuksen ja turvan välttämättömäksi. Tärkeitä jatkotutkimuksen aiheita ovat puuttuvien naapurisuhteiden ja sosiaaliseen kontrolliin luottamisen interaktio sekä sellainen alueisiin kiintymisen tutkimus, jossa huomioidaan sosiaaliset suhteet, rakennettu ympäristö ja alueellista eriytymistä edesauttavat prosessit.