Browsing by Subject "Nurmijärven rosvot"

Tämä tutkielma käsittelee Nurmijärven Leppälammella asuneen Skogströmin perheen vaiheita 1700-luvun alkupuolelta 1830-luvulle. Perhe näkyy Leppälammella ensimmäistä kertaa vuosien 1778-1782 rippikirjassa, johon merkittiin perheen vanhemmat, inspehtori Carl Skogström ja hänen vaimonsa Anna Forsman sekä perheen vanhimmat lapset. Tässä tutkielmassa selvitetään mistä he tulivat ja miten he päätyivät juuri Leppälammelle. Vuosien 1783-1787 rippikirjan perusteella arvioiden Carl ja Anna Skogström hallitsivat Öfvergårdin, kylän ainoan talon omistajina koko kylän maita, ja seuraavan, vuosien 1788-1804 rippikirjan perusteella voisi arvioida, että kylässä oli tehty perheen tyttöjen kannalta erinomainen perinnönjako. Mutta oliko näin? Lähteinä tässä työssä käytetään pääasiassa eri seurakuntien rippikirjoja ja muita seurakuntien arkistoista löytyviä asiakirjoja, 1700-luvun puolivälin osalta, jolloin perhe asui Kosken ja Fiskarsin ruukeilla, henkilöhistoriallisina lähteinä käytetään läänintilien tosite- ja henkikirjoja. Useat suvun jäsenet sekaantuivat Nurmijärven rosvojen toimintaan 1820-luvulla. Tätä aikaa koskevaa tärkeimpää tutkimusta työssä edustavat Heikki Ylikankaan Nurmijärven rosvot, Päiviö Tommilan Nurmijärven historia II:een sisältyvä luku Nurmijärven rosvot ja Hannes Sihvon Elävä Kivi. Carl Skogström syntyi Perniön Metsänojalla Paukun rusthollissa noin vuonna 1725.Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa vuosina 1738-1741. Hän palasi kotiin Metsänojalle, missä hän asui vuoteen 1748 asti, jolloin hän lähti voudiksi Kosken ruukkiin. Hän siirtyi sieltä voudiksi Fiskarsin ruukille, missä hänet merkittiin henkikirjaan yhdessä vaimonsa Anna Forsmanin kanssa. Vuonna 1757 perhe muutti Bromarvissa sijainneeseen Riilahden kartanoon, mistä Carl Skogström sai työpaikan kartanon voutina. Riilahden omistajaperheellä oli runsaasti sukulaissuhteita Vihtiin. Yksi näistä sukulaisista, Carl Fredrik Toll, palkkasi Carl Skogströmin Vihdissä sijaitsevan Kourlan kartanon inspectoriksi eli pehtoriksi. Carl Skogström ja Anna Forsman muuttivat Vihtiin seitsemän lapsensa kanssa vuoden 1768 lopulla. Vihdissä perheeseen syntyi vielä kolme lasta. Carl Skogströmistä tuli vuonna 1776 Vihdin pohjoisosassa sijainneen Haimoon sahan osaomistaja. Skogströmin perhe muutti lähelllä Nurmijärven rajaa sijainneelle Haimoon sahalle vuonna 1777. Sahan mukana uusille omistajille siirtyi kaksi Leppälammella sijainnutta tilaa, Huja ja Kissa. Carl Skogström näki tiloissa mahdollisuuden koota perhe yhteen ja turvata lasten taloudellinen tulevaisuus. Perhe muutti Leppälammelle vuonna 1780. Leppälammella perhe jakautui kylän tiloille ja torppiin. Carl Skogström oli todennäköisesti jo kylään tullessaan velkainen ja myös 1780-luvun kadot vaikeuttivat perheen taloudellista asemaa. Carl Skogström myi velkojensa paineessa Kissan talon Löfgrenin perheelle vuonna 1786. Hän onnistui näin veloistaan huolimatta luovuttamaan Hujan tilan pojalleen Carl Fredrikille ja samalla naittamaan kaksi tytärtään Kissan talon uuteen omistajaperheeseen. Taloudelliset vaikeudet jatkuivat seuraavassa polvessa. Joissakin perheissä taloudellinen ja sen myötä sosiaalinen pudotus oli nopea, Köyhyys ja velkaisuus johti suvun piirissä siihen, että paitsi sukupolvet, myös sisarukset jäivät miehineen tai vaimoineen asumaan samalle tilalle tai torpalle, sillä heitä ei rahan puutteessa voitu lunastaa ulos. Useat suvun kolmannen polven jäsenet sotkeutuivat Nurmijärven rosvojen toimintaan. Högdalin tilan Carl Högdal tai Veikolin tuomittiin kuolemanrangaistukseen samoin kuin Kissan talon nuorin poika Erik Löfgren. Erikin veli Adolf Löfgren tuomittiin pakkotyöhön ja saamaan 40 paria raippoja. Myös monet muut suvun jäsenet saivat tuomioita rosvojutun yhteydessä. Tämä työ täydentää aikaisempia käsityksiä Nurmijärven rosvojen sosiaalisista taustoista. Leppälammelta kotoisin olleet rosvot osoittautuivat kotitaustaltaan ruotsinkielisiksi. He olivat myös varsin tuoreita nurmijärveläisiä, sillä niin Carl Högdal kuin hänen nuoremmat serkkunsa Erik ja Adolf Löfgren kuuluivat sukunsa ensimmäiseen Nurmijärvellä syntyneeseen polveen.