Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Orthognathic surgery"

Sort by: Order: Results:

  • Linnupöld, Kristiina (2017)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selventää ortognaattis-kirurgisen prosessin läpikäyneen potilaan hoitopolkua, mitä erityistä se sisältää ja millainen hoitopolku käytännössä on. Ortognaattis-kirurgisia leukaleikkauksia tehdään HUS:n Suu- ja leukasairauksien klinikassa (SLK) ja Pää- ja kaulakeskuksessa vuosittain noin 70–80. Hoitoprosessiin kuuluu ennen leikkausta suoritettava prekirurginen sekä leikkauksen jälkeinen postkirurginen oikomishoito. Tutkimus tehtiin perehtymällä kirjallisuuteen sekä seuraamalla yhden potilaan ortognaattis-kirurgista hoitoprosessia sekä haastattelemalla häntä.
  • Yoshizumi, Hanna (2021)
    Ortognaattis-kirurgista leikkausta tehdään HUS Suu- ja leukasairauksien klinikassa, Pää- ja kaulakeskuksessa, vuosittain 70-80 aikuiselle, joilla on vaikea skeletaalinen purentavirhe ja siihen liittyvä leukojen epäsuhta. Hoito on monivuotinen ja siihen osallistuu eri erikoisalojen ammattilaisia. Hoito koostuu preoikomishoidosta, leikkauksesta, postoikomishoidosta sekä retentiovaiheesta. Tutkielman tarkoituksena on perehtyä ortognaattis-kirurgisen hoitoon sekä selvittää potilaan tyytyväisyys saamaansa hoitoon. Tämän lisäksi tutkimuksella halutaan edistää ymmärrystä ortognaattis-kirurgisen hoidon hyödyistä ja haitoista Suomessa. Tutkielmassa perehdytään ortognaattis-kirurgiseen hoitoon kirjallisuuden kautta ja seuraamalla Kirurgisessa sairaalassa pre- ja postkirurgista oikomishoitoa ja osallistumalla leikkaukseen. Tämän lisäksi syvennytään potilaan kokemukseen ortognaattis-kirurgisesta hoidosta potilashaastattelun avulla. Tutkielmassa selvisi, että ortognaattis-kirurginen hoito on hyvä hoitovaihtoehto aikuisille, jotka kärsivät vaikeasta skeletaalisesta purentaviasta. Potilashaastattelun myötä ilmeni, että hoito on potilaille henkisesti kuormittava, joten jatkuva ja hyvä kommunikaatio on erityisen tärkeää. Hoito voi parantaa potilaiden elämänlaatua paremman purentafunktion sekä ulkonäön muuttumisen myötä.
  • Lindfors, Lotta (2023)
    HUS, suu- ja leukasairauksien klinikassa (SLK), Pää- ja kaulakeskuksessa tehdään vuosittain 70–80 ortognaattis-kirurgista leukojen leikkausta aikuisille, joilla on vaikea purentavirhe ja sitä käytetään myös obstruktiivisen uniapnean hoidossa erityisesti nuorilla, ei-ylipainoisilla potilailla. Ortognaattis-kirurginen hoito on ortodonttien ja suu- ja leukakirurgien välistä tiivistä moniammatillista yhteistyötä. Ortognaattis-kirurginen hoito on potilaalle fyysisesti ja henkisesti laaja ja vaativa hoito. Hoitoon on sitouduttava pitkäksi aikaa ja ulkonäön muutokset voivat olla suuria. Ortognaattis-kirurginen hoito kuitenkin parantaa yleensä potilaan elämänlaatua. Tutkielman tavoitteena oli selvittää ortognaattis-kirurgisten potilaiden hoidon kulku kirjallisuuteen perehtymällä ja seuraamalla kliinistä toimintaa. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään ortognaattis-kirurgisen hoidon suunnittelu, hoidon toteutus, ja sen ongelmat ja hyödyt. Tässä tutkielmassa keskitytään ortognaattis-kirurgisen hoidon ohella erityisesti uniapneapotilaan hoitokeinoihin. Tutkimuksessa on yksi tutkimuspotilas, jolle tehtiin HUS:n Pää- ja kaulakeskuksessa, Suu- ja leukasairauksien klinikassa ortognaattis-kirurginen hoito. Potilas leikattiin keväällä 2022 ja haastateltiin puhelimitse leikkauksen jälkeen. Tämän on tarkoitus antaa tietoa siitä, miten ortognaattis-kirurgisten potilaiden hoitoa voitaisiin kehittää. Potilastapauksesta selviää, että potilas koki saavansa ennen hoitoa ja hoidon aikana riittävästi informaatiota mahdollisista hoidon haittavaikutuksista ja komplikaatioista. Tämän ansiosta potilas oli henkisesti ja fyysisesti valmistautunut hoidon sivuvaikutuksiin, ja koki koko hoitoprosessin positiivisena. Hoitoprosessin kokemisena epämiellyttävänä tai miellyttävänä vaikuttaa myös potilaan motivaatio hoitoon, johon taas vaikuttaa potilaan esteettisen tai toiminnallisen haitan häiritsevyys. Vaikka elämänlaatuun vaikuttaa dentofakiaalisesta ongelmasta kärsivällä usein myös estetiikka, oli tämän tutkimuspotilaan hoitoon lähteminen täysin toiminnallisista syistä johtuvaa. (218 sanaa)