Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "P300"

Sort by: Order: Results:

  • Silander, Timo (2022)
    Tavoitteet Ihmisen tarkkaavaisuus suuntautuu usein spontaanisti pois ulkoisista informaation lähteistä kohti omia ajatuksia, tuntemuksia tai kuvitelmia, jotka eivät liity ympäristön aistiärsykkeisiin. Ajatusten harhailuun painottuvien ajanjaksojen aikana aistiärsykkeiden prosessointiin liittyvän P300-vasteen amplitudi eli jännitevaste pienenee. Lisäksi on havaittu, että ulkoisen tehtävän vaatimustaso vaikuttaa ajatusten harhailuun. Tämä tutkimus selvitti i) harhailevatko ajatukset helppojen tehtävien aikana enemmän kuin vaikeiden, ii) millaisia ajatussisältöjä ajatusten harhailun aikana ilmenee sekä iii) miten ajatusten harhailu vaikuttaa ärsykeprosessointiin. Lisäksi tarkasteltiin, miten edellisestä kohdeärsykkeestä kulunut aika vaikuttaa ajatusten harhailuun ja P300-vasteen amplitudiin. Menetelmät Tutkimuksessa mitattiin aivosähkökäyrää (elektroenkefalografiaa, EEG) 28 henkilöltä (14 naiselta ja 14 mieheltä), joista enemmistö oli korkeakouluopiskelijoita. Koehenkilöiden ikä vaihteli välillä 22-36 (ka = 26 vuotta). Tutkimus koostui valintatehtävästä (helppo) ja työmuistitehtävästä (vaikea), jotka molemmat esitettiin koehenkilölle tietokoneen näytöllä. Koehenkilöiden ajatusten sisältöä mitattiin 10-osaisen Thought probe -kyselyn avulla, jota esitettiin tehtävien välissä. Tulokset Tulokset osoittivat, että helpossa tehtävässä tehtiin vähemmän virheitä ja vastausajat olivat nopeampia vaikeaan tehtävään verrattuna. Nämä tulokset vahvistivat, että tehtävän vaikeustason manipulaatio oli onnistunut. Ajatusten harhailua esiintyi vaikeiden tehtävien kohdalla vähemmän verrattuna helppoihin tehtäviin. Helpon tehtävätyypin aikana tehtäviin kohdistuvia ajatuksia esiintyi harvemmin. Vaikeiden tehtävien aikana koehenkilöiden ajatuksissa toistuivat tehtävän suoritukseen ja strategioihin liittyvät teemat. Ajatussisällöt jaettiin neljään komponenttiin, jotka olivat Episodisen sosiaalisen kognition komponentti, Tarkoituksellisen ajattelun komponentti, Mielikuvituksellinen komponentti ja Ruminaatio-komponentti. P300-vaste oli odotetusti voimakkaampi vaikeiden tehtävien kohdalla verrattuna helppoihin tehtäviin. Edellisestä kohdeärsykkeestä kuluneen ajan kasvaessa koehenkilöt alkoivat valmistautua seuraavan kohdeärsykkeen esiintymiseen. He kiinnittivät enemmän huomiota ärsykkeisiin, jotka esitettiin pidemmän kohdeärsykkeiden välillä esitettyjen (engl. non-target, NT) ärsykkeiden sarjan jälkeen. Koehenkilöt alkoivat keskittyä ärsykkeisiin vaikean tehtävätyypin kohdalla enemmän, kun NT-ärsykkeiden määrä kasvoi. Päinvastoin ajatusten harhailu lisääntyi helpon tehtävätyypin kohdalla sitä enemmän, mitä pidempään NT-ärsykkeitä esitettiin. Johtopäätökset Tulokset ovat yhteneväisiä tutkimuksen hypoteesien ja aiempien tutkimustulosten kanssa. Kognitiivisesti kevyemmissä tehtävissä ajatusten harhailua ilmeni enemmän kuin haastavammissa tehtävissä. Helppojen tehtävien aikana tehtäväsuuntautuneita ajatuksia raportoitiin vähemmän, kuin vaikeiden tehtävien aikana. Vaikka ajatussisältöjä ja jännitevasteita on kartoitettu ja mitattu erikseen jo aiemmin, ei vastaavaa yhdistelmätutkimusta, jossa selvitettiin sekä tehtävän vaikeuden että ajatussisältöjen vaikutusta jännitevasteisiin, ole vielä juurikaan tehty. Tarkkaavaisuus vaikuttaa olevan hyvin tilannesidonnaista ja ympäristöön mukautuvaa. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin selvittää, miten tilannesidonnainen tarkkaavaisuuden säätely mahdollisesti toimii esimerkiksi autoa ajaessa eri ympäristöissä.
  • Puro, Kaisa (2020)
    Objectives. Temperament refers to person’s innate and relatively stable tendencies to react and act. Previous studies suggest that various temperamental traits are associated with learning later in childhood but less is known about the effects of infant temperament on learning early in childhood, and the evidence is somewhat contradictory. In this study, temperament is examined via three dimensions, surgency, negative affectivity, and regulation. The dimension of regulation is related to processes of attention, of which involuntary attention shift is of interest in this study. The research question is whether the dimensions of temperament assessed in infancy either alone or through the mediating effect of involuntary attention shifting are related to a child’s information processing skills at 28 months of age. It is assumed that an easily distractible baby may not be able to benefit from learning situations with an adult as effectively as a baby with more stable temperamental traits. Methods. The research data was gathered in the Lukivauva follow-up study, which examines the child’s linguistic development and hereditary risks of reading difficulties from birth. Approximately 200 families were recruited to the Lukivauva project during 2015–2017 before the birth of their children, and 73 of these children were selected to participate in this study. At six months of age, parents assessed the child’s temperament with an IBQ-R-VSF questionnaire and children’s involuntary attention shift was assessed with an EEG auditory test of novel-sounds. When children were 28 months of age, their auditory information processing performance was assessed with Reynell’s test and visuo-spatial performance with WPPSI-III-test. Results. Of the three dimensions of temperament and the measures of cognitive performance the only statistically significant association emerged between stronger negative affectivity and poorer visuo-spatial performance. P300 response was not associated with any of the dimensions of temperament and it did not predict auditory or visuo-spatial information processing skills in toddlerhood. Conclusions. The temperamental dimensions of six-month-old infants do not appear to be associated with involuntary attention shifting. Similarly, the temperament of the infant or involuntary attention shifting do not appear to be related to information processing in toddlerhood. The associations between temperament, attention processes, and learning in early childhood require further research. It is important to consider other developmental factors as well and their effects on the relationship between temperament, attentional processes, and learning.