Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Pappi"

Sort by: Order: Results:

  • Pääkaupunkiseudun pappien käsityksiä ja asenteita enkeleistä kirkossa ja pappien työssä 
    Talvisto, Raine (2020)
    Erinäiset enkeliuskomukset ovat kasvattaneet suosiotaan suomalaisten keskuudessa 1990-luvulta lähtien. Tässä tutkielmassa perehdyn pääkaupunkiseudulla toimivien Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsityksiin ja asenteisiin enkeleitä ja enkeliuskomuksia kohtaan sekä enkeleiden rooliin kirkossa. Tämä on myös tutkimuskysymykseni. Aiheesta ei ole aiemmin tehty tutkimusta, joten tutkielmani antaa aiheesta ensimmäisiä tutkimustuloksia ja tavoitteenani on, että tutkimukseni tarjoaa kattavan yleiskuvan näiden pappien asenteista ja käsityksistä. Papit ovat teologian ja kirkon opin asiantuntijoita, joten heidän voidaan olettaa perehtyneen kokonaisvaltaisesti kristilliseen oppiin. Tämän yleisen perehtymisen kautta heidän pitäisi olla myös perehtyneitä enkeleihin. Papit ovat myös merkittävässä roolissa kirkon opin selittämisessä ja esille tuomisessa. Tätä kautta pappien henkilökohtaiset asenteet ja käsitykset sitoutuvat yhteen myös kirkon opin kanssa. Tutkimusaineistonani toimii vuonna 2019-2020 keräämäni strukturoidun lomakehaastattelun muotoinen aineisto. Lähetin tutkimuspyynnön yli 100 pk-seudun papille ja tutkimukseeni osallistui yhteensä 25 pappia. Haastattelulomakkeeni koostui perustietojen lisäksi yhteensä 31 kysymyksestä, joista 25 oli tekstikenttäkysymyksiä. Näiden kysymysten vastauspituutta ei ollut rajoitettu ja suurin osa pappien vastauksista oli muutaman virkkeen pituisia. Aineiston analyysimenetelmänä käytin laadullista sisällönanalyysia. Keräämäni aineiston lisäksi tukena käytän Raamattua, sillä monien pappien vastaukset sisälsivät yleisiä viittauksia Raamattuun sekä suoria viittauksia yksittäisiin Raamatun kirjoihin. Raamattu toimi myös käytännössä kaikkien tutkimukseeni osallistuvien pappien omien vastauksien mukaan heidän enkeliuskomusten pohjana. Myös virsikirjaan ja kirkkovuoden pyhiin papit viittasit useasti. Tutkimustulokseni tarjoavat yleiskuvauksen näiden pappien käsityksistä ja asenteista enkeleitä kohtaan. Yleisellä tasolla suurimalla osalla papeista on positiivinen asenne enkeleitä ja enkeleiden roolia kirkossa kohtaan. Perehtyneisyys aiheeseen on vähäistä, mutta enemmistön mielestä riittävää, vaikkakin vain vähemmistö oli nimenomaan enkeleihin perehtynyt. Kristillisiin enkelikäsityksiin perehtyminen oli huomattavasti yleisempää, kuin ei-kristillisiin enkeliperinteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että 1990-luvulla alkaneessa enkelibuumissa suosiossa ovat erityisesti nämä ei-kristilliset enkeliuskomukset. Kirkossa enkeleiden rooli korostuu erityisesti lasten kanssa tehdyssä työssä ja kirkkovuoden pyhistä jouluna, Marian ilmestyspäivänä, pääsiäisenä, mikkelinpäivänä ja tuomiosunnuntaina. Enkelikokemukset olivat myös pappien keskuudessa yleisiä. Enemmistö papeista oli tavannut seurakuntalaisia, joilla oli tällaisia kokemuksia, ja peräti joka kolmannella papeista oli kokemuksia enkeleiden kohtaamisesta. Tutkimukseni pohjalta voidaan sanoa olevan tarvetta jatkotutkimukselle. Erinäiset enkeliuskomukset kasvattavat suosiotaan, mutta kirkon puolelta ei näihin uskomuksiin ole vielä merkittävää vastausta annettu. Tällaisen vastauksen tarpeellisuutta voitaisiin selvittää laajemmalla tutkimuksella pappien ja seurakuntalaisten enkeliasenteista ja käsityksistä suhteessa luterilaisen kirkon oppiin ja perinteeseen.
  • Pappi, omatunto ja oikeus : Oikeusistuinten kanta kolmen tunnustuksellisen papin väistyessä alttariyhteistyöstä naispapin takia evankelis-luterilaisessa kirkossa 
    Maaninka, Ari Ensio (2019)
    Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää kirkkolain ja kirkkojärjestyksen 1 luvun 1 §:n tunnustuksen merkitys ja tulkinta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkko-oikeuden näkökulmasta. Tutkimuskysymykseksi asetetaan: Onko tunnustuksellisella miespapilla, joka on sitoutunut raamattuperiaatteeseen, omaantuntoon ja vakaumukseen vedoten, oikeus väistyä alttariyhteistyöstä naispastorin takia ilman rangaistusta oikeusjärjestyksemme mukaan. Tunnustus johdetaan Vanhan ja Uuden Testamentin, Augsburgin uskontunnustuksen ja Yksimielisyyden ohjeesta sekä tunnustuksesta. Tutkimuksen teoriatausta on oikeusteologinen. Tutkimuskysymystä lähestytään oikeustieteellisestä, positiivisen ja ylipositiivisen oikeuden tulkinnan avulla. Teologiaa tarkastellaan kirkko-oikeuden ydinpykälän raamatun tulkintahorisonttista käsin. Tutkimuksen lähdeaineisto muodostuu oikeusteologisista väitöskirjoista (3 kpl) sekä oikeuskäytännöstä. Edellisten rinnalla lähteinä on käytetty kahta teologista väitöskirjaa, joissa on tutkittu raamatun ja papin suhdetta sekä naispappeutta ja ristiriitoja. Tutkimuskysymystä lähestytään ensin kirkkohistoriallisesti muuttamatto-man Augsburgin uskontunnustuksen näkökulmasta. Oikeuskäytäntöä tutkitaan tuomioistuinten tuomioiden kautta: KHO 2008:8, KHO 2009:95 ja KKO 2010:74 oikeustapauksien tuomion perusteluista ja kysymyk-senasettelusta käsin. Käytettävissä on ollut oikeudenkäyntiaineisto varsin kattavasti - alioikeuskäsittelystä aina korkeimpaan oikeusasteeseen saakka. Uusi virkakäsitys ei ole sukupuolisidonnainen. Omaantuntoon vetoavat papit saivat hyvitykseksi ponsilausuman. Tunnustukselliset miespapit pitivät subjektiivisena oikeutena ponsilausuman johdosta kiertää alttariyhteistyö naispapin takia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei evankelis-luterilaisen kirkon miespapilla ole positiivisen oikeuden perusteella laillista oikeutta väistää alttariyhteistyötä naispastorin takia. Korkein hallin-to-oikeus on linjannut tuomiokapitulin tavoin, ettei papin toimittaessaan jumalanpalvelusta ole kysymys uskonnonharjoittamisesta. Kysymys on virkavelvollisuudesta, joka papin on suoritettava esimiehen direktio-oikeuden mukaisesti. Korkein-oikeus perustelee papin virantoimituksen jumalanpalveluksessa seuraavasti: Vaikka kysymyksessä olevassa tilanteessa katsottaisiin olevan uskonharjoittaminen, minkäänlaista syrjintää ei sallita. Siten sovellettavaksi tulee syrjintärikos rikoslain 11 luvun 9 §:n mukaan. Oikeusteologit ja perustuslakiasiantuntijat katsovat perustuslain 11:2 §:n vakaumuksen ehdottomiin kiellonrajoituksiin, mikä on yksilön absoluuttinen oikeus. Tunnustuksellisten pappien opillinen näkemys ei ole harhaoppia evankelis-luterilaisen kirkon mukaan. On paradoksaalista tunnustuksen mukaan, etteivät he saa toteuttaa vakaumuksen mukaisesti jumalanpalvelusta, jos he väistävät työvuorossa olevan naispastorin. Väistäessään tunnustuksesta tulee tällöin rikoslain alainen toimi, jos virkaa ja vakaumusta ei erota toisistaan. Kirkolla on autonomia omissa asioissa. Se voi päättää kirkolliskokouksessa kirkolle kuuluvista asioista, jotka eduskunta hyväksyy tai hylkää. Kirkon ja valtion välinen suhde on valtiosääntöoikeudellinen, koska evankelis-luterilainen kirkko on julkisyhteisö. Kirkon tehtävistä ja toiminnasta säädetään kirkkolaissa- ja kirkkojär-jestyksessä. Kirkko on sitoutunut yhteiskunnan vaikutuksesta noudattamaan kansainvälisiä-, Euroopan yh-teisön ihmisoikeussopimuksia sekä kansallista lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa nykyään sitä, että kirkon toimintavapaus on rajoitettua ns. kirkon omissakin asioissa. Tämän takia oppia ja tunnustusta joudutaan uudelleen arvioimaan ja tulkitsemaan raamattuperiaatteesta kirkko-oikeuden ytimestä katsottuna.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO