Browsing by Subject "Perhe"

Tutkielmassani tutkin, mitä yleisen asumistuen ruokakunnan käsite kertoo perheen normeista 2010-luvun Suomessa. Näkökulmanani toimivat vuokra-asunnoissa asuvat ja tukea nostavat opiskelijat. Opiskelijoiden asumistuki muuttui pääsääntöisesti yleiseksi asumistueksi elokuussa 2017. Yleistä asumistukea jaetaan ruokakuntakohtaisesti, joten muutos palautti velvollisuuden selvittää opiskelijoiden samassa asunnossa asuvien suhteet. Tutkielma osallistuu feministisen ja kriittisen perhetutkimuksen keskusteluun perheen määritelmistä ja normeista. Feministinen perhetutkimus pyrkii ymmärtämään perheen valta-asetelmia ja kriittinen perhetutkimus lisäämään ymmärrystä perheen monimuotoisuudesta. Teoreettinen viitekehykseni koostuu Yesilovan (2009) Ydinperheen politiikka -tutkimuksesta sekä muista feministisestä näkökulmasta perhettä tutkineista. Tutkielmassa hyödynnän Yesilovan tapaa ymmärtää normit ja niiden rakentumisen yhteiskunnassa Foucault’n hallinnanteorian pohjalta. Tutkimusotteeni on genealoginen ja purkaa ruokakunnan käsitettä sekä sen syntyä ja kerroksia. Aineistoni koostuu opiskelijoiden asumistuen muutoksen yhteydessä tuotetuista lain valmistelumateriaaleista vuodelta 2016 sekä asumistukilain (L 938/2014) uudistamisen valmistelumateriaaleista vuodelta 2014. Saadakseni kattavan kuvan muutoksen sekä ruokakunnan käsitteen taustoihin, käsittelen myös eri ministeriöiden tekemiä selvityksiä vuosilta 2009–2016. Lisäksi olen tarkastellut avoliiton määritelmää suhteessa muuhun avoliittoa käsittelevään lainsäädäntöön. Analysoin aineistoani Yesilovan tapaan kriittisellä lähiluvulla, yhdistäen sen foucault’laiseen tutkimusperinteeseen etsien aineistosta ristiriitaisuuksia sekä aukkoja. Olen analysoinut otteiden taakse jääneitä merkityksiä ja pohtinut mitä normeja niillä tuotetaan. Aineiston pohjalta ruokakunnan käsite ei ole onnistunut ottamaan perheen moninaisuutta huomioon. Erityisesti perheiden monimuotoisuuden huomiointi on jäänyt vähäiseksi lainvalmistelua tehtäessä. Esimerkiksi ydinperhenormi vaikuttaa yhteisasumisen kohdalla. Yhteisasumisesta keskusteltiin vain yksilön näkökulmasta eikä aineiston perusteella perheen kuulu jakaa asuntoaan muiden kanssa. Sateenkaari-, uus- tai ulkomaalaistaustaiset perheet eivät esiintyneet aineistossa millään tavalla. Perheen monimuotoisuus esiintyikin aineistossa ainoastaan vanhempien tai huoltajien määrän vaihteluna yhden ja kahden välillä. Yhteisasuminen normitettiin aineistossa väliaikaiseksi opiskelijoiden elämänvaiheeksi, joka poikkeaa muusta väestöstä. Yhteisasuminen kuitenkin nähtiin normina, jota ruokakunnan käsitteen määritelmät eivät tänä päivänä palvele. Aineistossa korostui valiokuntien huoli, kuinka opiskelijat, joilla on lapsia, pärjäävät taloudellisesti. Lisäksi valiokunnat nostivat avoliiton määritelmän ongelmalliseksi. Aineistosta ei selviä, miten avoliiton määritelmään liittyvät kriteerit ovat syntyneet. Määritelmän epämääräisyys jättää huomattavasti määrittelyvaltaa Kelalle heidän myöntäessään opiskelijoille yleistä asumistukea. Kelan asema korostuu kahden henkilön asuessa yhdessä, sillä heidät määritellään ensisijaisesti avoliittoon, elleivät hakijat pysty näyttämään toisin. Olen analysoinut Kelan määrittelyvaltaa myös Suomen perustuslain (PL 731/1999 10 §) perusoikeuden yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan näkökulmasta. Tutkielmani perusteella ruokakunnan määritelmää tulisi päivittää vastaamaan paremmin perheiden monimuotoisuutta.

Home economics is a multidisciplinary field of study which is interested in studying issues related to families and the well-being of the household. According to the familistic concept, the family is a unit that comes before everything else. However, families with two living standards differ from this ideal, as they emphasize more individualistic features and are the focus in this research. It is known from previous studies that the uneven distribution of financial resources within the family can cause differences in well-being among family members and at the same time lead to conflicts and dissatisfaction. Data for the research was collected by publishing an invitation in Facebook to join a survey in early spring 2023. It was open for three weeks. 96 people replied. The respondents were asked to tell in their own words what kind of emotions the two different living standards evoke in them and how it manifests itself in their everyday life and well-being. Majority of those who responded to the invitation to write were women. The narratives written by the respondents were analyzed using theory-driven content analysis. Allardt's different dimensions of well-being: having, loving, doing, being, and the objective and subjective indicators derived from them by Martela were used as a reference. According to the results, there were a large amount of negative emotions such as anxiety, unfairness, inferiority and shame in families of two living standards. The feelings remained the same, regardless of whether the respondent was a member with a lower income, a higher income or a member who offered the child's perspective. In addition to negative emotions, the well-being of families was weakened by many other things. By analyzing the stories, 24 subcategories were created, which told their own story about how the different living standards affected a family. Subcategories were created under each dimension of well-being. For example, the “having” dimension can be connected to being left out of society's support networks and the fear of intergenerational transmission, and the “loving” dimension, on the other hand, can be connected to a lack of appreciation and emotional violence. Weak opportunities for self-realization can be associated with the “doing” dimension and mental health challenges with the “being” dimension. This study increases the understanding of families with two different living standards. In these families, the person in a better financial position has more power to decide on family matters. At worst, there could be indications of financial and emotional violence in the families. The phenomenon affects more women, because of the structures of society. Women tend often bear the responsibility of caring for their children and the expenses incurred by them. Based on the research, however, it can be concluded that family members should also bear responsibility for each other's financial prosperity, as it impacts all areas of well-being.