Browsing by Subject "R2L-pedagogiikka"

Tutkielmassa tarkastellaan erään 8. luokan oppilaiden kirjoittamista etäkoulun kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Reading to Learn (R2L) -pedagogiikka taipuu kirjoittamisen opettamiseen etänä. Tutkimusongelmaa lähestytään kahdesta näkökulmasta kahden tutkimuskysymyksen ja kaksijakoisen aineiston avulla. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, minkälaisena oppilaat itse kokivat kirjoittamisen etäkoulun kontekstissa. Toisen tutkimuskysymyksen avulla fokusoidutaan tarkastelemaan mielipidetekstien funktionaalista rakennetta, jonka avulla selvitetään käytetyn pedagogiikan vaikutusta konkreettisemmalla tasolla. Aineisto koostuu oppilaiden täyttämästä kyselystä sekä heidän laatimistaan mielipidekirjoituksista. Kyselylomakkeen kysymykset ovat sekä monivalinta- että avokysymyksiä ja koskevat etäkoulussa toteutetun mielipidekirjoittamisen opetuskokonaisuutta. Mielipidekirjoituksia on yhteensä 38, joista 20 on kirjoitettu ilman pohjatekstiä ja 18 on vastineita. Tutkielmassa analysoidaan tekstien funktionaalista rakennetta John Swalesin genreanalyysilla, jota on sovellettu tämän tutkimuksen tavoitteita palvelevalla tavalla. Työssä osoitetaan, että R2L-pedagogiikka on toimiva tapa opettaa kirjoittamista etänä. Kyselylomakkeen tuloksista käy ilmi, että oppilaat kokevat kirjoittamisen opiskelun etäkoulussa varsin positiivisesti. Valtaosan mielestä kirjoitustehtävät sujuvat yhtä hyvin tai jopa paremmin etäkoulussa kuin lähikoulussa. Esimerkkien seuraamista ruudun välityksellä pidetään helppona, ja avovastauksista hyvin toimineena seikkana nousee muun muassa kirjoittaminen ja tehtävien tekeminen. Tästä tapaustutkimuksesta selviää, että ikätasoon suhteutettuna oppilaat käyttävät melko laajasti eri funktionaalisia jaksoja mielipidekirjoituksissaan. Aiempien tutkimusten tapaan oppilailla ei ole ongelmia oman mielipiteen esittämisessä, mutta pohjatekstin referoiminen osoittautuu kahdeksasluokkalaisille hieman haastavaksi. Mielipidekirjoitusten funktionaalisen rakenteen analyysista selviää opetuksen yhteys tuotettuun tekstilajiin. Opetuksen vaikutus näkyy funktionaalisten jaksojen määrässä, niiden sijoittumisessa tekstiin sekä käytetyssä sanastossa. Etäopetus on koulumuotona uusi, joten tutkimusta siitä on saatavilla niukasti. Tämän tutkielman voikin katsoa täydentävän tätä tutkimusaukkoa.