Browsing by Subject "Ryhmään kiinnittymisen malli"

Tutkielmassa tutkitaan prosessin oikeudenmukaisuuden ja organisaatioon samastumisen kaksisuuntaiseksi oletettua yhteyttä organisaatiofuusion kontekstissa. Tarkastelun alla on myös ristiriitaisen samastumisen edellä mainittua molemminsuuntaista yhteyttä moderoiva vaikutus. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä yllä kuvatuista yhteyksistä, joita ei aiemmin olla tutkittu pitkittäisaineistolla eikä fuusioiden kontekstissa, ja näin ollen tutkielmassa pyritään tuottamaan uutta tietoa myös muuttujien välisistä ajallisista yhteyksistä. Tutkielman teoreettisena taustana toimii sosiaalisen identiteetin lähestymistapa, jonka kautta organisaatiofuusiot voidaan mieltää sosiaalista identiteettiä ja sen mahdollistavaa samastumista muokkaavana prosessina. Lisäksi taustateoriana on ryhmään kiinnittymisen malli, jossa korostuu oikeudenmukaisuuden samastumista voimistava vaikutus. Tutkielman aineisto muodostaa osan laajemmasta tutkimushankkeesta, joka tarkasteli Tampereen korkeakouluyhteisön muotoutumista ja henkilöstön sopeutumista muutoksiin. Käytetty kahden kyselykierroksen aineisto on kerätty vuosina 2019–2020. Ensimmäinen kyselykierros toteutettiin fuusion voimaan astumisen alussa ja toinen kierros vajaan vuoden kuluttua tästä. Käytetyssä pitkittäisaineistossa oli yhteensä 1108 vastaajaa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston henkilökunnasta. Keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä oli hierarkkisesti toteutettu ristiviiveellinen regressioanalyysi, jonka avulla testattiin asetettuja hypoteeseja. Moderaatiohypoteeseja tarkasteltiin myös visuaalisesti sekä interaktiosuorien kulmakertoimien avulla. Lisäksi aineistoa ja muuttujia tarkasteltiin muun muassa faktorianalyysin ja korrelaatioanalyysin keinoin. Pääanalyysit toteutettiin myös käyttämällä lähtöorganisaatiota taustamuuttujana. Tulokset tukevat oletusta prosessin oikeudenmukaisuuden ja organisaatioon samastumisen kaksisuuntaisesta yhteydestä: sekä prosessin oikeudenmukaisuudella että organisaatioon samastumisella on toisiinsa voimistava vaikutus. Lisäksi ristiriitainen samastuminen moderoi tilastollisesti jokseenkin merkitsevästi prosessin oikeudenmukaisuudesta organisaatioon samastumiseen suuntaavaa yhteyttä, mutta ei päinvastaista yhteyttä. Lähtöorganisaation kontrollointi kuitenkin häivyttää havaitun moderaation pois. Vaikka ristiriitainen samastuminen ei täysin oletetun lailla moderoinut tarkasteltuja yhteyksiä, havaitaan sillä olevan suoria vaikutuksia prosessin oikeudenmukaisuuteen ja organisaatioon samastumiseen. Lisäksi prosessin oikeudenmukaisuus vaikuttaa laskevasti ristiriitaiseen samastumiseen. Aiemmassa tutkimuksessa on keskitytty oikeudenmukaisuuden kokemuksen organisaatioon samastumiseen vaikuttavaan yhteyteen, vaikka myös toisen suuntainen yhteys on teorian tasolla noteerattu. Tässä tutkimuksessa syvennettiin ymmärrystä näiden muuttujien välisestä suhteesta tuomalla empiiristä näyttöä organisaatioon samastumisen vaikutuksesta prosessin oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Lisäksi havaitut ristiriitaisen samastumisen ajalliset vaikutukset viittaavat siihen, että ristiriitaisuutta ja identiteetin johdonmukaisuuden vaikutuksia on syytä tarkastella lisää suhteessa oikeudenmukaisuuteen ja samastumiseen fuusiokontekstissa. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että myös lähtöorganisaatioiden väliset erot ja niiden vaikutukset on myös syytä noteerata sekä tutkimuksessa että käytännönkin tasolla. Tulokset alleviivaavat henkilöstön oikeudenmukaisen kohtelun ja toisaalta myös identiteetin johtamisen merkitystä niin organisaatiofuusioiden suunnittelussa kuin niiden läpiviennissä.