Browsing by Subject "SVAR-malli"

Tutkielmassa tarkastellaan kriittisesti muutamia valtavirtaisen taloustieteen käsitteitä ja teorioita. Tarkastelun kohteina ovat rahan olemus, rahakertoimen käsite sekä, keskuspankkirahan määrän muutosten ja inflaation välinen yhteys. Lisäksi tutkitaan keskuspankkirahan hinnan eli ohjauskoron vaikutusta bruttokansantuotteeseen ja inflaatioon. Tutkimuksen kohde on Yhdysvaltojen rahatalous. Tutkimusongelmana on selvittää pitävätkö mainitut yleisesti hyväksytyt teoriat yksiselitteisesti paikkaansa. Rahan olemusta ja tarjontaa tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten rahatalous todellisuudessa toimii. Rahan määrän muutosten ja inflaation suhdetta sekä rahan hinnan vaikutuksia reaalitalouteen tutkitaan tilastollisin ja ekonometrisin metodein. Keskuspankkirahan hinnan äkillisen muutoksen aiheuttamaa rahapoliittista sokkia tutkitaan rakenteellisella vektoriautoregressiivisellä SVAR-mallilla, jossa käytetään merkkirajoitteita muuttujien reaktioille. Valtaosa mallin aineistosta on kerätty Yhdysvaltojen keskuspankin FRED-tietokannasta. SVAR-mallissa käytetyt aikasarjat ovat tyypillisiä rahapolitiikan sokkien tutkimuksissa. Työn empiiriset tulokset keskuspankkirahan määrän ja inflaation yhteydestä eivät tue yleistä uskomusta korrelaation voimakkuuden osalta eivätkä absoluuttisten muutosten suuruuden osalta. Absoluuttisesti keskimääräinen vuotuinen inflaatio vuosina 1959-2016 oli 3,7 prosenttia kun keskuspankkirahan vuotuinen kasvuprosentti on ollut 7,5. Keskimääräinen inflaatio on ollut noin puolet alhaisempi kuin keskuspankkirahan määrän kasvuprosentti. Inflaation ja rahan määrän muutosten välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Lisäksi SVAR-mallin tulokset rahapoliittisen sokin vaikutuksesta bruttokansantuotteeseen ja inflaatioon eivät ole linjassa vallitsevan käsityksen kanssa. Rahapoliittisella sokilla tarkoitetaan keskuspankin päätöstä nostaa ohjauskorkoja. Yhden standardipoikkeaman suuruinen rahapoliittinen sokki aiheutti 2/3 todennäköisyydellä +/- 0,3 prosenttiyksikön muutoksen bruttokansantuotteen tasossa. Sokin vaikutus kuluttajahintaindeksillä mitattuun inflaatioon oli 0,2 prosenttiyksikköä. Tutkielman empiiriset havainnot eivät ole linjassa valtavirtaisen taloustieteen teorioiden kanssa. Lisäksi eräät valtavirtaisen taloustieteen kuvaukset rahajärjestelmästä eivät vastaa todellisuutta. Monien teoreetikkojen mielestä yksinkertaistettujen mallien epärealistisilla lähtöoletuksilla ei ole merkitystä, ainoastaan mallien selityskyky ratkaisee mallien hyvyyden. Epärealistiset mallien lähtöoletukset voivat kuitenkin johtaa harhaisiin johtopäätöksiin ja ennustuksiin.