Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "SaaS"

Sort by: Order: Results:

  • Eteläaho, Elmeri (2023)
    Software as a Service (SaaS) eli tietokoneohjelmiston tarjoaminen palveluna internetin välityksellä on vallannut IT-alan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Yhä enenevämpi osuus yritysten elintärkeistä toiminnoista, kuten laskutus, kirjanpito ja varastonhallinta toteutetaan erilaisilla ohjelmistopalveluilla. Suomessa suurista yrityksistä 97 % käytti pilvipalveluita vuonna 2022. Kuluttajansuojalakiin (38/1978) lisättiin 1.1.2022 voimaan tullut pilvipalvelusopimuksiakin koskeva 5 a luku, jolla pantiin täytäntöön EU:n digisopimusdirektiivi (2019/770). Yritysten välisiä pilvipalvelusopimuksia ei sen sijaan säännellä lailla, kuten ei palvelusopimuksia yleensä muutoinkaan. SaaS-sopimuksista ei juuri ole myöskään korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää lainopin metodeja hyödyntämällä, mihin ohjelmistopalvelun laatua koskeviin velvoitteisiin ohjelmistotoimittaja sitoutuu kaupallisessa SaaS-sopimuksessa. Huomiota kiinnitetään erityisesti ohjelmiston laatuvaatimuksiin sekä toimittajan velvollisuuteen pitää ohjelmistopalvelu tilaajan saatavilla. Lainsäädännön ja oikeuskäytännön puuttuessa on tukeuduttava sopimusoikeuden yleisiin periaatteisiin ja oppeihin. Tärkeä kysymys on, missä määrin kaupallisten ohjelmistopalvelujen laatuvirheitä koskeviin oikeuskysymyksiin voidaan johtaa vastauksia kuluttajansuojalaista ja kauppalaista (355/1987). Tutkielman alussa pyritään hahmottamaan SaaS-sopimusten oikeudellisia erityispiirteitä, joilla on vaikutusta laatuvelvoitteiden määrittelyssä. SaaS-sopimukset ovat yleensä vakiomuotoisia sopimuksia, jotka perustuvat valmisohjelmiston tarjoamiseen usealle asiakkaalle. Ennen kaikkea SaaS-sopimusta on arvioitava palvelusopimuksena, jossa toimittajan päävelvoitteena on ohjelmistopalvelun pitäminen tilaajan saatavilla.
  • Punkanen, Netta (2022)
    A company is considered to be responsible to the public, and it is thus expected to practise Corporate Responsibility. A company practises Corporate Responsibility when its operations are run in a beyond compliance manner regarding society, the environment, and the economy. These practices also benefit the company's image and finance in the long run. Corporate Environmental Policy (CEP) presents the company's practices or intentions considering beyond-compliance operations regarding the environment. There are no existing regulations, common guidelines, or third-party verification processes that would control what and how companies can or should include in their CEPs. There have been only a small number of studies focusing on CEPs, and none of them has addressed the accuracy of the statements. The current study investigates the accuracy levels of SaaS and Consulting companies' CEPs, whether the company discusses their already existing practices or goals, and how companies communicate their motives for having a CEP. An inductive content analysis was conducted on ten CEPs. The results show that CEPs include mostly inaccurate policy statements that inform about the company's plans and aims, and companies motivate their CEPs mainly by their perceived responsibility for their stakeholders. CEPs struggle with similar problems as any other form of Corporate Responsibility communications: vagueness, lack of concrete examples, and large amounts of irrelevant verbiage. This study calls for more research on CEPs and regulations to minimize greenwashing happening in the field.