Browsing by Subject "Saada-verbin polysemia"

Tutkielmassani tutkin saada-verbin venäjännöksiä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Saada-verbi on monikäyttöinen ja monimerkityksinen. Suomen kielen taajuussanastossa se on yleisyydeltään kymmenennellä sijalla kaikkien sanaluokkien sanojen joukossa Tutkielmani tavoitteena oli kuvailla saada-verbin venäjännöksiä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Halusin selvittää, mikä on ei-modaalisen saada-verbin yleisin venäjännöskeino. Tämän lisäksi tarkastelin, miten venäjännökset vastaavat suomen (ei-modaalisen) saada-verbin Nykysuomen sanakirjan (NS) kuvaavia merkityksiä. Analysoin samalla erilaisia saada-verbin käännösratkaisuja. Tutkimukseni aineisto koostuu 505 ei-modaalisesta saada-verbin esiintymästä. Aineistoni venäjännökset ovat suomenkielisen kaunokirjallisuuden venäjännöksiä. Teoriaosassa käsittelen aiempia saada-verbin tutkimuksia. Sen jälkeen siirryn tarkastelemaan käännökseen liittyviä käsitteitä ja käännösratkaisuja, joihin kääntäjät kiinnittävät huomiota tekstin tulkinnassa. Seuraavaksi käsittelen suomen ja venäjän välisiä eroja, jotka voivat vaikuttaa aineistoni venäjännösten valintaan ja erilaisiin käännöskeinoihin. Analyysiluvussa luokittelen kaikki tapaukset neljään pääryhmään: modaalinen saada; ei-modaalinen saada + nominiobjekti (NP); ei-modaalinen saada verbikonstruktioissa ja saada-verbin sisältävät kiinteät fraasit ja idiomit. Jätän modaaliset tapaukset pois analyysistäni ja seuraan ei-modaalisiin ryhmiin kuuluvia tapauksia. Analyysissäni etenen NS:n merkitysryhmittäin samassa järjestyksessä kuin NS:ssa. Sitten vertailen alkuperäisiä saada-ilmauksia ja käännöksiä ja tämän analyysin jälkeen saan selville käännösvastineita. Analyysiluvun lopussa esittelen ja kommentoin yleisimpiä ja harvinaisia venäjännöksia.Sen lisäksi käsittelen samalla erilaisia käännösratkaisuja. Analyysini osoitti, että saada + NP -ryhmässä saada-vebin yleisin venäjännöskeino on polutšat’-verbi (получать - ’hankkia’). Saada verbikonstruktioissa-tapaukset on luokiteltu kahteen alaryhmään. Ryhmässä, jossa saada-verbillä on oma vastine ja MA-infinitiivin illatiivimuodolla on oma vastine, yleisin saada-venäjännös on zastavit’-verbi (заставить – ’pakottaa’). Silloin, kun konstruktiolla on vain yksi verbi vastineena, yleisin saada-venäjännös verbi pomeštšat’s’a (помещаться – mahtua). Ryhmässä saada osana kiinteitä rakenteita yleisin venäjännös on vijasnit’-verbi (выяснить – ’selvittää’), jota käytetään saada selville -idiomin vastineena. Monissa tapauksissa saada-verbi on käännetty verbiketjulla. Huomionarvoista on, että aineistoni alkuperäinen saada-verbi ei ole modaalinen, mutta venäjännöksessä on modaaliseksi tulkittava rakenne. Usein verbiketjussa ensimmäinen verbi on motš (мочь -’voida’), joka esiintyy venäjässä modaalisessa merkityksessä ja toinen verbi on infinitiivissä. Verbien ohella saada-verbin vastineena hyöydynnetään muita sanaluokkia. Vastineena voi olla myös kiinteä fraasi. Analyysistä kävi ilmi, että saada-verbin merkitys ja sen venäjännösten valinta riippuvat eri tekijöistä ja ensinnäkin verbin täydennysympäristöstä. Venäjänkielinen vastine heijastaa usein saada-verbin ja sen määritteiden välisiä suhteita. Monissa tapauksissa objektia tai adverbiaalia ei ole käännetty erikseen vaan niiden merkitykset siirtyvät venäjännökseen. Tutkimukseni luo kuvaa saada-verbin venjännöskeinojen moninaisuudesta.