Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Sosiaaliturva"

Sort by: Order: Results:

  • Kuutti, Janina (2020)
    Tutkielmassa käsitellään työntekijän alkoholinkäyttöön ja alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla olemiseen liittyviä työ- ja sosiaalioikeudellisia kysymyksiä. Ensinnäkin tutkielmassa selvitetään työntekijöiden puhalluttamista ja työnantajan oikeutta suorittaa alkoholitestausta puhalluskokeena. Työpaikalla suoritettavista puhalluskokeista ei ole säännöksiä Suomen voimassa olevassa laissa, vaikka kyseinen ongelma on tunnistettu jo 2000-luvun alussa. Kysymystä tuleekin arvioida perusoikeuksien rajoittamisen kannalta. Puhalluskokeen suorittaminen rajoittaa työntekijän henkilökohtaista koskemattomuutta ja näin ollen voidaankin katsoa, ettei työnantaja voi suorittaa työntekijälle puhalluskoetta ilman työntekijän suostumusta. Edes työpaikalla laadittava kirjallinen päihdeohjelma tai työehtosopimuksen määräys puhalluskokeen suorittamisesta ei oikeuta puhalluskokeisiin, jos niihin ei saada työntekijän suostumusta. Tämän lisäksi tulee arvioida tietojen käsittelyyn liittyviä erityiskysymyksiä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys käsittelee työsopimuksen päättämistä ja muita mahdollisia toimenpiteitä tilanteessa, jossa työntekijä on käyttänyt alkoholia työpaikalla tai ollut töissä alkoholin vaikutuksen alaisena. Tutkielmassa selvitetään oikeuskäytännön avulla työnantajan oikeutta työsopimuksen päättämiseen. Lähtökohtana voidaan pitää hoitoonohjausjärjestelmän ensisijaisuutta. Joka tapauksessa työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ja yrityksessä aiemmin noudatettu käytäntö. Työsopimuksen päättäminen edellyttääkin aina kokonaisharkintaa, jossa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrityksen aiemmin soveltama käytäntö, työntekijän mahdolliset aiemmat rikkomukset sekä työturvallisuusnäkökohdat. Kolmas tutkimuskysymys koskee sosiaaliturvaa tilanteessa, jossa henkilö on menettänyt työpaikkansa alkoholinkäytön tai työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena olemisen johdosta. Tutkielmassa käsitellään erikseen sairausetuuksia, työttömyysturvaa ja viimesijaista toimeentuloturvaa. Lähtökohdaksi voidaan asettaa se, että pelkkä alkoholinkäyttö ei muodosta sellaista sairautta, joka oikeuttaisi sairauspäivärahaan. Esimerkiksi oikeus päihdehuollon palveluihin tulee kuitenkin arvioida erikseen. Tutkielmassa pohditaan, minkä tulisi olla oikea etuus henkilölle, joka on menettänyt työnsä alkoholinkäytön vuoksi.
  • Lehto, Heli (2020)
    Tutkielmassani tarkastelen ruuhkautumista hyväksyttävänä perusteena viivästymisille hallintomenettelyssä ja etenkin perustoimeentulotuen Kela-siirron yhteydessä vuonna 2017. Metodini on lainopillinen. Kela-siirto on nähty yhdeksi merkittävimmistä uudistuksista koko Suomen sosiaaliturvan historiassa. Muutos vaikutti Suomen sosiaaliturvajärjestelmään sekä kuntien sosiaalityöhön. Kyse oli perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksatuksen siirrosta Kelalle. Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäi yhä kuntien vastuulle. Siirryttiin siis kahden toimijan malliin. Perustoimeentulotuen Kela-siirrolla tavoiteltiin yhdenmukaisuutta ratkaisukäytäntöihin. Yhdenvertaisuus selkeänä päätavoitteena korostui. Tavoitteena oli myös alikäytön vähentyminen, yhdenluukun-periaate, julkisen talouden säästöt, toiminnan tehostaminen ja henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö. Tavoiteltavien pyrkimysten sivutuotteena aiheutui valtava toimeentulotukihakemusten ruuhkautuminen Kelassa vuonna 2017. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tuli siirtovuonna 857 kantelua koskien toimeentulotukea. Hallintoasian käsittelyn viivytyksettömyys on yksi merkittävä hyvän hallinnon tae, joka on taattu Suomen perustuslain 21 §:ssä. Perustuslakia konkretisoi viivytyksetöntä käsittelyä koskevat lainsäännökset muunmuassa toimeentulotukilaissa sekä hallintolaissa. Viivytyksettömyyttä taataan myös EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklassa sekä EIS:n 6(1) artiklassa. Viivytyksettömyys on sitä tärkeämpää, mitä merkityksellisemmästä edusta tai oikeudesta on kyse. Toimeentulotukihakijalla oma intressi – eksistenssiminimi – on korostuneen merkittävä. Toimeentulotuki on viimesijainen ja samalla toissijainen tarveharkintainen rahallinen etuus, joka turvaa välttämätöntä toimeentuloa. PL 19 §: ssä säädetään oikeudesta välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon. Toimeentulotuen toissijaisuus tarkoittaa, että toimeentulotuki turvaa toimeentuloa silloin, kun tuloja ei ole mistään muualta saatavissa. Toimeentulotukilaissa säädetään kiinteistä lakisääteisistä määräajoista toimeentulotukihakemuskäsittelyyn. Puolestaan hallintolain 23 §:ssä korostetaan yleisemmällä tasolla hallintomenettelyn viivytyksettömyyttä. Kansainvälisen sääntelyn valossa viivytyksettömyydestä on voitu tietyin perustein joustaa. EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklan sääntelemästä joutuisuudesta on voitu poiketa mm. vetoamalla kohtuullisuuden periaatteeseen, tapauskohtaisiin olosuhteisiin tai asian vaikeuteen sekä monimutkaisuuteen. Nämä kriteerit eivät kuitenkaan perustele kansallisen kantelukäytännön valossa viivytyksiä perustoimeentulotuen myöntämisessä. Ruuhkautumista ei voida nähdä hyväksyttävänä perusteena poiketa joutuisuus-vaatimuksesta. EIS 6(1) artikla koskee välittömästi vain oikaisuvaatimusmenettelyä, mutta käytän oikeudellista sääntelyä ja oikeuskäytäntöä tältä osin vertailuaineistona ensiasteen hallintomenettelyn tarkastelussa. 6 (1) artikla takaa viivytyksettömyyttä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena. Hyväksyttävinä perusteina viivästyksiin on linjattu EIT:ssa asiaruuhkan purkutoimet, asian vaikeus ja monimutkaisuus, valittajan intressi, asian luonne sekä viranomaisen toiminta. Pohdin lopuksi Kela-siirron ja sen aiheuttaman ruuhakutumisen hyväksyttävyyttä perusteena joustaa viivytyksettömyydestä hyvän hallinnon takeena. Käsittelen vaikutuksia perustoimeentulon turvaan ja yksilön perusoikeutta sosiaaliturvaan sekä oikeusturvasäännöksen takaamaan hyvään hallintoon eli muun muassa viivytyksettömään käsittelyyn. Kela-siirto kuvastaa mielestäni hyvin Pro gradu -tutkielmani aihepiiriä “Modernin hallinnon muuttuva oikeus”. Kela-siirto pitää sisällään digitalisaatiota, kuten sähköiseen järjestelmään siirtymistä sekä sitä kautta kustannussäästöihin ja toiminnan tehostamiseen tähtääviä tavoitteita. Vaikka Kela-siirto ja sitä kautta ruuhkautuminen aiheuttikin sadoille tuhansille hallinnon asiakkaille oikeudenloukkauksia, on sen valtakunnallisuus, uusi sähköinen järjestelmä ja yhdenvertaisuuspyrkimykset nähtävä tulevaisuutta parempaan suuntaan kehittävänä uudistuksena. Muutos kuvastaa myös arvomaailman muutosta: hallinnon asiakkaalla on yhä enemmän oikeuksia suhteessa velvollisuuksiin. Menettelytakeena viivytyksettömyys suojaa yksilöä julkisen vallan käytöltä. Kela-siirto voidaan nähdä askeleena kohti nykypäivän yhä parempaa hyvää hallintoa. Maailmanlaajuinen ja ennakoimaton koronavirus-pandemia (COVID-19) väistämättä asettaa viivytyksettömyyden hyvän hallinnon takeena ja ruuhkautumisen − hyväksyttävänä perusteena poiketa viivytyksettömyydestä − aivan uusiin mittasuhteisiin