Browsing by Subject "Suomalais-Japanilainen Yhdistys"

Tämä tutkimus käsittelee Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen historiaa sen perustamisvuodesta 1935 lähtien aina tähän vuoteen saakka. Tutkimuksen tarkoituksena on kertoa yhdistyksen vuosikymmeniä kestäneestä historiasta, miten muuttuva maailma on heijastunut yhdistyksen toimintaan sekä miten jäsenistö ja jäsenmäärä ovat muuttuneet. Tutkimuksen aineistona on käytetty pääasiallisesti yhdistyksen arkistoja ja erityisesti pöytäkirjoja. Suomen Kansallisarkistoon on kerätty yhdistyksen aineistoa 1990-luvun loppuun saakka ja myöhemmältä ajalta materiaalia säilytetään yhdistyksen varastossa. Tutkimuksen kirjallisen aineiston antia on täydennetty muun muassa yhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana olleiden jäsenien henkilöhaastatteluilla. Alkuaikoina yhdistys oli eksklusiivinen eliitin muodostama pienyhteisö. Yhdistyksellä oli myös hyvin läheiset suhteet Japanin Suomeen lähettämiin asiainhoitajiin ja sotilasasiamiehiin. Yhdistyksen rooli Suomen ja Japanin välisessä vuorovaikutuksessa oli suuri aikana, jolloin tiedonhaku ja kontaktien luonti oli vielä hankalaa. Yhdistys edusti useissa tilanteissa eri suomalaisia tahoja. Yksi yhdistyksen pitkäaikaisista tavoitteista, Suomen ja Japanin kulttuurinvaihtosopimus saavutettiin 1980-luvulla. Suomi-tietämyksen lisääminen Japanissa on yksi yhdistyksen periaatteista. Tämän eteen eritysesti yhdistyksen puheenjohtajat ovat tehneet paljon työtä. Yhdistyksen toiminnassa näkyy 1980-luvulta alkaen matkailun lisääntyminen. Suorien lentoyhteyksien avaamien Japaniin on lisännyt kiinnostusta Japania kohtaan ja siten myös yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut. Ryhmävierailut niin Japaniin kuin Suomeenkin ovat lisääntyneet ja yhdistys on vuosien varrella järjestänyt kotivierailuja ja majoitusta. Tietotekniikan kehitys ja hyödyntäminen ovat olleet tärkeitä asioita yhdistyksen kannalta. Uudistukset ovat auttaneet vapaaehtoisvoimin toimivia henkilöitä tehokkaaseen työskentelyyn ja toiminnan laajentamiseen. Toimintatapojen organisointi puolestaan on tuonut järjestelmällisyyttä hallitustyöskentelyyn. 2000-luvulta lähtien yhdistyksen toiminta on pyritty tuomaan lähemmäs tavallista ihmistä ja arkipäiväisen japanilaisen kulttuurin esittely on noussut näkyvämmäksi osaksi toimintaa. Yhdistyksen jäsenten ammattijakauma on elänyt historian mukana. Alkuaikojen sotilaalliset tittelit katosivat kokonaan 80-luvulla. Liike-elämän edustus yhdistyksessä säilyi vahvana aina 1990-luvulle saakka. 1960-luvulla alkanut Suomen ja Japanin välisen kaupan kasvu näkyi yhdistyksen toiminnassa vahvasti, jopa johtokuntien koostumuksissa. Naisten osuus jäsenistöstä alkoi kasvaa 1980-luvun alusta. Koko jäsenmäärä lähti kovaan kasvuun 2000-luvun alussa nykyaikaisen jäsenrekisterihallinnan avulla, ja jäseneksi on voinut ilmoittautua internetin välityksellä jo pitkään.