Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Svensk Botten"

Sort by: Order: Results:

  • Tiiainen, Kai-Henrik (2016)
    Tutkimuksen kohteena on Svensk Botten -niminen viikkolehti, joka edusti suomenruotsalaisessa lehdistössä selvästi oikeistolaista maailmankuvaa. Lehti ilmestyi vuosina 1937 - 1944. Tässä tutkimuksessa tarkasteluaika on rajattu jatkosodan 20 ensimmäiseen kuukauteen (heinäkuu 1941 - helmikuu 1943). Tutkimuksen kohteena on se, minkälainen kuva Neuvostoliitosta välittyi Svensk Bottenin kirjoituksista jatkosodan alkuvaiheessa. Svensk Bottenin kuva Neuvostoliitosta oli hyvin kielteinen. Sen keskeisiä elementtejä olivat torjuva suhtautuminen kommunistiseen järjestelmään ja kielteinen asennoituminen venäläisiin kansallisuutena. Kommunistiseen järjestelmään kohdistuvassa kritiikissä tuotiin ensisijaisesti esille sen väkivaltaisuus, pyrkimys levittää valtapiiriään voimakeinoin sekä hallita valtansa alla eläviä ihmisiä terrorin avulla. Myös kommunistisen talousjärjestelmän tehottomuutta ja marxilaisen ideologian moraalittomiksi katsottuja piirteitä arvosteltiin. Svensk Bottenissa venäläisvastainen argumentaatio oli kaksijakoista. Yhtäältä venäläisiä pidettiin laiskoina, aloitekyvyttöminä ja kollektiivisuuteen taipuvaisena kansana. Toisaalta taas korostettiin heidän taipumustaan jatkuvaan alueelliseen laajentumiseen aktiivisen valloituspolitiikan kautta. Svensk Bottenin kirjoittelussa jälkimmäinen aspekti korostui enemmän, sillä sotapropagandassa olennaisempaa on uhkakuvien luominen kuin vastustajan halveksiminen. Suurin osa Svensk Bottenin kirjoittajista suhtautui venäläisiin hyvin kielteisesti. Kuitenkin lehden kirjoittajien välillä on havaittavissa selviä eroja venäläisvastaisten kannanottojen jyrkkyydessä. Siksi tässä tutkimuksessa on nostettu tarkastelun kohteeksi kahden keskeisen kirjoittajan, päätoimittaja Herman Gummeruksen ja toimitussihteeri Eric Fockin, maailmankuva. Eric Fock oli omaksunut kansallissosialistisen maailmankuvan, ja tämä näkyi selvästi hänen kirjoituksissaan rasistisena asenteena. Gummeruksen kannanotot olivat jonkin verran maltillisempia kuin Fockin, vaikka Gummerustakin voi pitää melko vahvasti venäläisvastaisena. Svensk Bottenissa ilmenevän venäläisvastaisuuden juuria tarkasteltaessa huomioidaan myös ulkomailta tulleet ideologiset vaikutteet. Tässä suhteessa kansallissosialistisella Saksalla on oma roolinsa, mutta vielä keskeisemmäksi nousevat ruotsalaisten nationalistien (muun muassa Harald Hjärne, Adrian Molin ja Rütger Essén) 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana esittämät näkemykset venäläisistä. Varsinkin päätoimittaja Gummeruksen ajatusmaailmaan oli ruotsalaisten nationalistien käsityksillä ollut suuri vaikutus. Vaikka Svensk Bottenissa oli havaittavissa selvää venäläisvastaisuutta, ei lehti kuitenkaan ollut kategorisesti slaavilaisvastainen. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii se, kuinka myönteisessä sävyssä Svensk Bottenissa pohdittiin ajatusta Ukrainan kansakunnan itsenäisyydestä. Lehden ukrainalaismielisyyttä selittää se, että päätoimittaja Gummeruksella oli jo ensimmäisen maailmansodan ajoilta periytyvät läheiset yhteydet ukrainalaisiin maanpakolaisiin.