Browsing by Subject "Täällä Pohjantähden alla"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tämän pro gradu -työn tutkimuskohteena on Heikki Aaltoilan (1905–1992) säveltämä Akselin ja Elinan häävalssi Väinö Linnan romaanitrilogiaan perustuvissa Täällä Pohjantähden alla -elokuvissa (ohj. Edvin Laine 1968; ohj. Timo Koivusalo 2009/2010). Tutkimus rajautuu elokuvakohtauksiin, joissa Akselin ja Elinan häävalssi tai sen katkelmat soivat. Kuuntelemalla elokuvissa esitettyjä häävalssin katkelmia ja vertaamalla niitä saatavilla olevaan nuotti- ja äänitemateriaaliin muodostuu pro gradun tutkimuskysymys: mikä on Akselin ja Elinan häävalssin funktio ja millaisia semioottisia koodeja valssiin liittyy Täällä Pohjantähden alla -elokuvaversioissa? Tutkimuksen metodi on kvalitatiivinen, ja se kuuluu elokuvamusiikintutkimuksen alueelle. Keskeisimpinä taustateoreetikkoina ovat muun muassa Philip Tagg, Zofia Lissa, Michel Chion ja Claudia Gorbman. Kotimaisista tutkijoista Anu Juva on kehitellyt elokuvamusiikin funktioanalyysin edellä mainittujen tutkijoiden innoittamana. Tässä tutkimuksessa avataan Akselin ja Elinan häävalssin elokuvakerronalliset funktiot audiovisuaalisen analyysin ja taustahaastattelujen keinoin. Edvin Laineen ohjamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa Akselin ja Elinan häävalssi kuuluu vain elokuvakohtauksissa, jotka sivuavat Akselin ja Elinan elämää. Sävelmä noudattaa elokuvassa selkeästi johtoaiheideaa. Häävalssin sävelet liittävät Akselin ja Elinan yhteen syventäen heidän yhteenkuuluvuuttaan. Jokainen katkelma on tempoltaan erilainen. Tempo luo tunnelmaa, antaa jokaiselle kohtaukselle ajallisen keston ja rytmittää kerrontaa. Timo Koivusalon ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa Akselin ja Elinan häävalssi kuullaan Jaakko Kuusiston sovittamana versiona. Sävelmä on sovitettu isolle orkesterille vivahteikkaiden soinnutus- ja soitinnusvariaatioiden keinoin. Häävalssi kuullaan Akselin ja Elinan häätilaisuudesta alkaen, erilaisina variaatioina ja keskeytyksettä, esikoisen kastetilaisuuteen asti. Sen jälkeen sitä ei kuulla enää koko elokuvassa. Sävelmä on toteuttanut funktionsa elokuvan kerronnassa. Akselin ja Elinan häävalssin merkitys on kasvutarinassa: nimihenkilöiden kasvutarina elokuvan tarinasisällössä on liitetty sävelmään. Sävelmän saama vastaanotto vuosikymmenten aikana puolestaan kertoo sen oman kasvu- tai menestystarinan. Kenties siitä syystä sävellys omaa semiotiikan kolme keskeistä merkkifunktiota: Akselin ja Elinan häävalssista on tullut kulttuurissamme ikoni, indeksi ja symboli.
-
(2017)Tutkielmassa selvitetään sitä, mitä Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa kerrotaan sosiaalisen turvan rakentumisesta. Tutkielmassa tarkastellaan Suomen lähihistorian tapahtumia, vallinneita yhteiskunnan luokkarakenteita, sosiaalisen turvan muotoja ja näiden vaikutuksia Pentinkulman kyläyhteisön ihmisten arkeen. Tutkielman aineistona on Väinö Linnan kirjoittama, vuosina 1959–1962 ilmestynyt romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla. Aineiston analysoinnissa on käytetty kategoris-sisällöllistä narratiivista analyysiä ja tutkimukset tulokset muodostavat kolme tarinaa sosiaalisen turvan rakentumisesta. Autonomian ajan Suomessa (vuodet 1809–1917) luokkarakenne perustui sääty-yhteiskuntaan ja eriarvoisuutta pidettiin Luojan tahtona. Aikuiselle työväestölle ei ollut sosiaalista turvajärjestelmää ja apua saivat vain kaikkein avuttomimmat, lapset ja vanhukset. Sosiaalinen turva perustui paikallisyhteisöjen tuottamaan hoivaan huutolais- ja ruotujärjestelmien keinoin. Viimesijaisena turvana olivat vaivaistalot. Asuminen muodosti keskeisen elintason kysymyksen. Uusi vuosisata toi mukanaan itsenäistymisen, demokratian ja kansalaissodan. Säätyihin perustunut valtarakenne murtui yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä raharikkaiden yleistymisen myötä. Kansalaisaktivismi kehittyi ja järjestäytyminen mahdollisti sosiaalisen kysymyksen esiinnousun. Sosiaalinen turva oli kontrolloivaa ja kasvattavaa. Kansalaisia pyrittiin sivistämään ja valvomaan poikkeavuutta, sillä nuori valtio tarvitsi terveen ja vahvan kansan. Talvi- ja jatkosodan vuodet (1939–1944) tekivät sosiaalisista riskeistä yhteisiä, sota kosketti niin rikkaita kuin köyhiäkin perheitä. Rahasta eli tulonsiirroista oli kehittymässä keskeinen sosiaalisen turvan muoto teollistumisen myötä. Maaseudun omavaraistaloudet olivat jäämässä historiaan. Tutkielman sanoma on se, että hyvinvointia edistävä sosiaalinen turva ja tasa-arvoinen yhteiskunta voivat rakentua olosuhteissa, joissa eriarvoisuus ja siihen johtavat mekanismit tunnistetaan. Keskeistä on se, millä tavoin huono-osasuus selitetään. Sääty-yhteiskunnan luonnolliseen eriarvoisuuteen perustunut valta- ja luokkarakenne estivät näkemästä huono-osaisuuden rakenteellisia syitä. Tasa-arvo ja solidaarisuus näyttivät muodostuvan vasta kollektiivisen kärsimyksen seurauksena.
Now showing items 1-2 of 2