Browsing by Subject "Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto"

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää tekijöitä, jotka ovat muuttaneet Kaartin soittokunnan musiikkiohjelmaa tasavallan presidentin juhlavastaanotoilla vuosina 2006–2014. Tutkimuksen primaariaineisto sisältää puolustusvoimien kahden ylikapellimestarin, yhden Kaartin soittokunnan päällikkökapellimestarin, kahden kapellimestarin, kahden apulaiskapellimestarin, kolmen Kaartin Combo -tanssiorkesterin laulusolistin sekä kahden presidentin adjutantin teemahaastattelujen litteroituja tekstejä. Primaariaineisto myös sisältää presidentin kansliaan lähetettyjä ilmoituksia musiikkiohjelmasta. Tutkielma sai alkunsa pyrkimyksestä valaista juhlavastaanoton kättelymusiikin ja tanssiaisten ohjelman suunnitteluvaiheita sekä tekijöitä, joiden takia tietty teos valikoituu esitettäväksi. Tutkimustehtävä pääkysymyksen lisäksi sisältää neljä varsinaista lisäkysymystä, joihin vastaamalla saadaan vastaus pääkysymykseen. Tutkimuksen teoriakehyksenä toimii kirjallisuuskatsaus olemassa olevaan tutkimusaineistoon. Teoriakehys jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan Kaartin soittokunnan historiallisia vaiheita, ja toisessa keskitytään nykyaikaan rakentamalla aineiston pohjalta kuvaa soittokunnasta itsenäisyyspäivän vastaanotoilla tutkimuksen kohteena olevien vuosien aikana. Musiikkiohjelman muutostekijöitä käsitellään ohjelmistollisesta näkökulmasta syy–seuraus -suhteiden valossa. Tämän takia tutkimuksen tarkoitus on selittävä. Analyysimenetelmänä käytetään teemahaastatteluaineiston teemoittelua. Musiikkiohjelman muutostekijät vuosina 2006–2014 ovat olleet monimuotoiset ja monitasoiset. Isommiksi ryhmiksi voidaan eritellä henkilötekijät, temaattiset ja kappalevalintakriteereihin liittyvät tekijät sekä sovitukselliset ja musiikkiperinteisiin liittyvät tekijät. Tulokseksi saaduista muutostekijöistä, kuten kapellimestarin tiettyä kappalevalintakriteeriä voidaan pitää tärkeämpänä kuin esimerkiksi solistin käsitystä toimivasta ohjelmasta, sillä päätöksen tekeminen on viime kädessä kapellimestarilla. Tuloksia tuleekin lukea kiinnittäen huomiota hierarkkiseen järjestelmään puolustusvoimissa. Tutkimus osoitti, että presidentti kysyy mielipidettä musiikkiohjelmasta adjutanteiltaan ja lehdistöpäälliköltään, mutta myös puolisoltaan. Erikoisuudeksi voidaan osoittaa vuonna 2008 alkanutta käytäntöä, jonka mukaan ylikapellimestari valitsee kättelyosion kappaleet, koska ylikapellimestarin tehtävä puolustusvoimissa on selvästi hallinnollinen. Juhlan teema osoittautui merkittäväksi ohjelman muutostekijäksi. Tutkimus näytti toteen, että temaattisen tason kolmitahoisuuden suhde musiikkiperinteisiin on ongelmallinen, sillä temaattinen viitekehys kumoaa musiikkiperinteeseen tukeutuvan ohjelmallisen muuttumattomuuden. Kanslialla soittokunnalle on selvä toive: “kaikille on jotain”. Kapellimestareiden kappalevalintakriteereistä keskeisimpiä ovat pyrkimys kuvastamaan vierasjoukkoa miellyttävällä eikä liian kokeilevalla musiikilla sekä kättelymusiikin arvokkuus, joka sulkee pois hard rokin ja protestilaulut. Kapellimestarit korostavat tanssimusiikin tanssittavuutta, laulujen sanoituksia ja toimivia sovituksia sekä yleisön maun ottamista huomioon, joka näkyy ajankohtaisten iskelmien sisällyttämisellä tanssimusiikin listalle. Sävellysten ei pitäisi olla liian raskaita soittaa fyysisesti eikä teknisesti. Vuosina 1952 ja 1997 alkaneet musiikkiperinteet rytmittävät kokonaisuutta. Perinteet kapellimestarit kokevat työtään helpottavina tekijöinä.