Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Terveyssosiaalityö"

Sort by: Order: Results:

  • Terveyssosiaalityö erikoissairaanhoidossa : potilaan lääketieteellisen vaikutus sosiaalityön luonteeseen 
    Nylander, Nicolas (2021)
    The purpose of this dissertation is to find out whether the medical condition of a patient affects the nature of healthcare social work. The dissertation examines how the presence of death changes the quality and nature of the work, and what are the differences between working with curative and palliative patients. The research hypothesis is that while the presence of death is a burdensome factor for the social worker, there is also a satisfying aspect to it. The study was conducted by interviewing social workers working with dying patients using informal in-depth interviews. The theoretical frame of reference is the salutogenic model of sociologist Aaron Antonovsky. Antonovskys theory facilitates death both as a stress factor and as an element, which brings a positive element to healthcare social work. Death fundamentally changes the nature of social work. The key finding of this dissertation is that death is not perceived as too burdensome. On the contrary, working with dying patients can be perceived as very rewarding. Death adds a sense of meaningfulness to the work, which along with controllability and comprehensibility is a prerequisite for the emergence of a sense of coherence. A sense of coherence can be defined as a feeling of confidence that a person will cope with the challenges he or she faces. In addition, working in the presence of death forces the social worker to contemplate the concept of death on a personal level, which in turn increases mental well-being. The conclusions are that working with death is not to be feared, but should rather be seen as an opportunity for personal growth. Social workers would benefit if their education provided them with tools necessary to deal with and overcome stressor met in their work.
  • Toiminnallisten häiriöiden poliklinikan hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen ryhmäkuntoutus ja kuntoutujien kokemuksia interventiosta 
    Kauravaara, Kati (2022)
    Toiminnalliset häiriöt ovat elämänlaatua heikentäviä sekä työ- ja toimintakykyä haittaavia oireita ja oireyhtymiä, joiden syy ei selviä somaattisissa tai psykiatrisissa tutkimuksissa ja joiden taustalla ei ole rakenteellista elinjärjestelmän vikaa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tarjoaa kuntoutujilleen erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja, joista yksi on poliklinikan toteuttama psykologin ja sosiaalityöntekijän ohjaama Psykologisen joustavuuden ryhmäinterventio. Sen sisältö perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan, ja interventiossa pyritään lisäämään kuntoutujien psykologista joustavuutta. Tutkimuskysymykseni on seuraava: Miten toiminnallisista häiriöistä kärsivät henkilöt kokevat hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisen ryhmäintervention suhteessa omaan kuntoutumiseensa? Kuvaan tutkimuksessani toiminnallisista häiriöistä kuntoutumista ryhmäintervention avulla ja erityisesti tarkastelen kuntoutujien subjektiivisia kokemuksia liittyen ryhmäkuntoutukseen. Lopuksi pohdin psykologisen joustavuuden taitoharjoittelun merkitystä toiminnallisesta häiriöstä kuntoutumisessa sekä terveyssosiaalityöntekijän roolia tervehtymiseen tähtäävässä kuntouttavassa työssä. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja sen aineisto kerättiin toiminnallisten häiriöiden poliklinikan ryhmäkuntoutusinterventiossa syksyllä 2020. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa puolitoista tuntia kerrallaan. Tutkimukseni on virittäytynyt etnografisesti ja perustuu metodologisesti pääosin lyhyeen osallistuvaan havainnointiin ja teemahaastatteluihin. Analysoin tutkimusaineiston sisällönanalyysin avulla. Tämän tutkimuksen aineiston perusteella toiminnallisista häiriöistä kärsivät henkilöt kokivat hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisen ryhmäintervention omaa kuntoutumistaan tukevana. He saivat konkreettisia työkaluja toiminnallisten oireidensa kanssa toimeen tulemiseksi ja oireiden vaikutusten vähentämiseksi omaan elämäänsä. Lisäksi he oppivat psykologisen joustavuuden taitoja. Aineiston perusteella toiminnallisesta häiriöstä kuntoutumista tukevat vertaisten olemassaolo, ryhmän moninaisuus, luottamuksellinen ilmapiiri, tervehdyttävän tiedon saaminen ymmärrettävässä muodossa, erilaisten kokemuksellisten harjoitusten tekeminen yhdessä sekä kotitehtävinä, harjoitusten reflektointi, rauhallinen eteneminen sekä valmius suunnitelmien muuttamiseen, kaksi ohjaajaa, pieni ryhmäkoko sekä tapaamiskerran pituus puolitoista tuntia. Lisäksi tutkimukseni tulokset kertovat siitä, että psykologisella joustavuudella on merkitystä toiminnallisesta häiriöstä kuntoutumisessa. Tutkimuksen mukaan terveyssosiaalityöntekijällä on paikkansa myös sairaudesta kuntoutumiseen tähtäävässä työssä. Tutkimukseni perusteella kuntoutuskäytäntöjä ja sosiaalityöntekijän toimenkuvaa poliklinikalla voidaan kehittää. Tutkimukseni hyödyttänee tätä laajemminkin toiminnallisista häiriöistä kärsiviä henkilöitä, koska se kannustaa kokeilemaan kuvatunlaista kuntoutusinterventiota toteutettavaksi eri tasoilla ja eri ammattiryhmien yhteistyönä. Tutkimukseni paikantuu erityisesti sosiaalitieteisiin ja sosiaalityöhön, mutta se on hyödynnettävissä myös psykologian ja lääketieteen aloilla.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO