Browsing by Subject "Testamentti"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tutkielmassa käsitellään testamentin mitättömyyttä eli ineksistenssiä. Ineksistenssi tarkoittaa testamenttioikeudessa puuttuvaa tahdonilmaisua. Testamenttiasiakirja on voitu laatia, mutta oikeustoimen muotoavaa tahtoa ei ole olemassa. Mitätön testamentti on tehoton, eikä se saa aikaan tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Testamentin ineksistenssi on testamenttioikeudellisesti tärkeä, sillä testamentin mitättömyydestä ei säädetä laissa ja eri mitättömyystilanteet ovat helposti sekoitettavissa perintökaaren 13 luvussa säädettyihin testamentin pätemättömyysperusteisiin. Tutkielmassa selvitetään lainopin avulla erilaisia testamentin mitättömyystilanteita ja -perusteita sekä pyritään systematisoimaan mitättömyys- ja pätemättömyysperusteiden eroavaisuuksia ja rajanvetoa. Aihetta lähestytään kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Ensin selvitetään mitä testamentin mitättömyys on ja millaisia mitättömyysperusteita on olemassa. Lopuksi kartoitetaan mitättömyys- ja pätemättömyysperusteiden välistä suhdetta ja rajanvetoa. Johtopäätöksenä tutkielmassa onnistuttiin tunnistamaan mitättömyystilanteiksi testamentin väärentäminen, fyysinen pakko, vetoaminen suulliseen hätätilatestamenttiin, jota ei ole annettu, testamenttitahdonilmaisun keskeneräisyys ja täydellinen ymmärtämättömyys. Tutkielmassa esitetään ratkaisuvaihtoehtoja eri mitättömyys- ja pätemättömyysperusteiden välille. Samalla havaitaan testamentin mitättömyyttä koskevan oikeuskäytännön vähäisyys ja merkitys mitättömyyden ja pätemättömyyden rajapinnan selkeentymisessä.
-
(2023)Testamentilla tekijä määrää omaisuudestaan kuoleman varalle. Testamentin tekijä saattaa olettaa, että testamentin tekoaikana vallitsevat olosuhteet säilyvät samanlaisina hänen kuolemaansa asti tai, että olosuhteet muuttuvat tietyllä tavalla. Olosuhteet voivat kuitenkin testamentin teon jälkeen muuttua tavalla, johon testaattori ei ole osannut varautua, eikä testamentti tämän vuoksi enää vastaa tekijänsä tahtoa. Tällöin puhutaan testamentin rauenneista edellytyksistä tai toisin sanoen erehtymisestä vastaisten tapahtumien suhteen. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin selvittää, mitä rauenneet edellytykset ovat. Lisäksi pyritään systematisoimaan rauenneiden edellytysten paikkaa oikeusjärjestelmässä. Määrittelyn yhteydessä tehdään rajanvetoa testamentin rauenneiden edellytysten, motiivierehdyksen ja ilmaisuerehdyksen välillä, mikä myös korostaa rauenneita edellytyksiä omana erehdystyyppinään. Toiseksi tutkitaan, miten laissa säännellyt rauenneiden edellytysten tapaukset eroavat laissa sääntelemättömistä tilanteista. Niistä on löydettävissä myös yhteisiä piirteitä, joista tärkein koskee olosuhteiden muutosta. Kolmanneksi tutkitaan, kuinka testamenttia tulkitaan rauenneiden edellytysten tilanteissa käytännössä. Tulkitsijana voi toimia niin tuomioistuin, pesänselvittäjä ja -jakaja kuin myös kuolinpesän yhteishallinto. Kun tutkitaan tuomioistuinten roolia testamentin tulkitsijana, keskiöön nousee testamentin tulkintakanne. Lain tulkintaohjeiden voidaan havaita koskevan hyvin yksityiskohtaisia tilanteita ja siksi kutakin tulkintaohjetta on tutkittava erikseen. Tulkintaohjeista voidaan poiketa, mikäli testamentin tekijäntahdosta on saatavissa riittävä selvitys, mutta tulkintaohjeilla on silti olennainen merkitys. Sääntelemättömiä rauenneiden edellytysten tapauksia voidaan havainnollistaa jaottelemalla ne neljään tyyppitilanteeseen: 1) omaisuuden arvonmuutokseen liittyvät tilanteet, 2) omaisuuden erilaisiin omistus- ja hallintamuotoihin perustuvat tilanteet, 3) säätiön perustamiseen liittyvät tilanteet ja 4) muut rauenneiden edellytysten tilanteet. Testamentin tulkinnassa tärkeimmäksi kaikissa tapauksissa voidaan havaita nousevan testamentin tekijän otaksuttava tahto. Näin on riippumatta siitä, koskeeko jokin lain tulkintaohje kyseistä tapausta vai lukeutuuko tilanne sääntelemättömien rauenneiden edellytysten joukkoon.
Now showing items 1-2 of 2