Browsing by Subject "Timo K. Mukka"

Keski- ja Itä-Eurooppassa provinsialismi on varsin yleinen käsite jopa arkikielessä, mutta Suomessa se aiheuttaa melkoista hämmennystä ja lukuisia kysymyksiä. Provinsialismilla tarkoitetaan Itä-Euroopassa tietynlaista maailmankäsityksen niukkuutta, yksinkertaisuutta ja jopa vanhanaikaisuutta, joka on ominaista yleensä pitkään agraarisena pysyneille yhteiskunnille ja pienille, kauempana kaupungeista sijaitseville yhteisöille. Pro gradu -työssäni tarkastelen provinsialismi-ilmiötä osana pohjoissuomalaista mentaliteettia. Tutkielmassa selvitetään, miten provinsialismin käsitettä tulee ymmärtää ylipäänsä, minkälaisia provinsialismin tunnusmerkkejä löytyy pohjoissuomalaisesta kulttuurista ja pohjoissuomalaisten identiteetistä ja miten ne ilmenevät ihmisten arjessa. Tutkielma pohjautuu Timo K. Mukan teoksiin Maa on syntinen laulu (1964) ja Laulu Sipirjan lapsista (1966) sekä Maria Peuran romaaniin Valon reunalla (2005). Valitsin nämä kaksi kirjailijaa, koska heillä on vahva pohjoissuomalainen tausta ja he molemmat kuvaavat maaseutuyhteisöjä aidosti ja elävästi. Sen lisäksi tutkielmassa halusin tuoda esiin pohjoissuomalaisen identiteetin kehittymistä ja muutoksia vuosikymmenien varrella eikä rajoittua vain tiettyyn historialliseen ajanjaksoon. Valitsemistani kirjailijoista toinen on kuvannut sodanjälkeistä ja moderniin aikaan vasta astuvaa Lappia ja toinen on käsittänyt sitä nykyajan perspektiivistä. Tutkielmassa katan lyhyesti Pohjois-Suomen kulttuurista taustaa sodanjälkeisistä vuosista tähän päivään ja esittelen Mukan ja Peuran tuotantoa ja heidän asemansa suomalaisen kirjallisuuden kentällä. Sitten esittelen provinsialismin käsitettä pääasiassa puolalaisten filosofien Leszek Nowakin ja Mieszko Ciesielskin esseiden sekä kirjailija Witold Gombrowiczin kirjoitusten pohjalta. Tutkielman kolmannessa ja laajimmassa luvussa analysoin provinsialismin ilmentymiä Mukan ja Peuran teoksissa. Esittelen provinsialismin kuusi tunnuspiirrettä, jotka ovat provinsiaaliselle maailmankatsomuksille ominaisia. Analyysissä käytän esimerkkejä kaunokirjallisuudesta, tutkin provinsialismin ilmenemiä Pohjois-Suomessa perustuen siihen, miten ne nousevat esiin kahden valitsemani kirjailijan romaaneissa, ja pyrin erottamaan yleisen provinsialismin ominaisuuksia näistä, jotka ovat tunnusomaisia vain pohjoissuomalaiselle identiteetille. Tutkielmaa varten olen myös haastatellut kirjailija Maria Peuraa. Laaja haastattelu on tutkielman liitteenä lehtihaastattelun muodossa. Haastattelussa keskustellaan pohjoissuomalaisesta identiteetistä ja kirjallisuudesta, Pohjois-Suomen nykytilanteesta ja mahdollisista provinsialismin ilmenemistä ennen ja nyt. Tutkimus osoittaa, että provinsiaalinen maailmankäsitys on ollut ominaista pohjoiselle maaseudulle vuosikymmeniä ja korostui erityisesti 1960-luvulla alkaneen vauhdikkaan kaupungistumisen myötä. Mukan kuvaama maaseutuyhteisö on kuitenkin enemmän stereotyyppisen provinsiaalinen, kun taas Peuran teoksen aikana alkaa mentaliteetin muutos ja maaseutu tulee kaupungin kaltaisemmaksi. Pohjoissuomalaisen provinsialismin erikoisuus lienee seksuaalisuuden käsitteleminen, muuten sitä aiheuttavat syyt ja siitä johtuvat seuraukset ja ilmentymät ovat vahvasti rinnastettavissa provinsialismin yleisiin piirteisiin.