Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Toiseus"

Sort by: Order: Results:

  • Agentiivisuudella rakennettu toinen : virolaisten ja vironvenäläisten subjektien agentiivisuus kevään 2007 pronssipatsasmellakoista kertovissa uutisissa 
    Hiitelä, Marjo (2020)
    Tutkielmassa vertailen tapoja, joilla virolaisia ja vironvenäläisiä representoidaan suomalaisuutisoinnissa. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien kevään 2007 uutisista Tallinnan pronssipatsasmellakoista, joissa vastakkain olivat virolaisten ja vironvenäläisten käsitys patsaan merkityksistä ja käytöstä. Tarkastelen virolaisten ja vironvenäläisten representaatioiden eroja seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Millä tavoin virolaisten ja vironvenäläisten representaatiot eroavat toisistaan pronssipatsaskohun suomalaisuutisoinnissa? 2) Millaisin lauserakenteellisin keinoin virolaisten ja vironvenäläisten representaatioita aineistossa rakennetaan? 3) Millaisina subjekteina virolaiset ja vironvenäläiset aineistossa esiintyvät? 4) Millaista agentiivisuutta nuo ryhmät lausetasolla toteuttavat aineistossa? Teoreettiselta taustaltaan tutkielma lähestyy aihetta monitieteisesti. Yhdistän tutkielmassani niin yhteiskuntatieteellistä kuin sosiologista ja ryhmäpsykologista toiseuden teoriaa lingvistiseen tutkimusotteeseen. Tutkielman keskeiset havainnot ovat, että virolaisten ja vironvenäläisten subjektien välille tuotetaan aineistossa selkeitä eroja. Ne subjektit, joiden viittauskohde on vironvenäläinen yksilö tai ryhmä, esiintyvät aineistossa selvästi epäagentiivisemmissa asemissa kuin vastaavat virolaisen viittauskohteen saavat subjektit. On myös nähtävissä, että vironvenäläisiä kuvaavassa aineiston osassa esiintyy enemmän esimerkiksi oppikirjamaista predikatiivilausetta, joka pyrkii esittämään lauseen informaation kyseenalaistamattomana, neutraalina faktana, sekä passiivilauseita. Vironvenäläisten representaatiossa yleisempää on käsitellä kansanosaa yhtenäisenä, stereotypisena ryhmänä. Virolaisten representaatioissa taas erityisesti subjektiasemassa korostuvat laillista valtaa ylläpitävät instituutiot. Niiden vastakohdaksi nousee, joskin pienessä mittakaavassa, vain vironvenäläisten subjektien saama aktivisti-viittauskohde. Vironvenäläinen subjekti henkilöidään harvemmin kuin virolainen ja erityisesti nimettyjen henkilöiden esiintyminen aineistossa painottuu hyvin vahvasti virolaisten ryhmään.
  • Konfliktit monikulttuurisessa kouluympäristössä : oppilaiden puhetta konfliktien luonteesta 
    Ouni, Amin (2020)
    Objectives. The objective of this study is to find out what kind of conflicts occur in an multicultural school environment and what kind of means do the pupils have to solve these conflicts. This study also focuses on the ways in which pupils speak about multiculturalism. Previous studies has proven that the concept of otherness is essentially associated with the concept of multiculturalism. The concept of otherness is the backbone of the theory part of this study. The theoretical framework of this study is formed by concepts and theories associated with multiculturalism, otherness and social categories and by previous studies that covers minorities. The research questions of this study are: What kind of conflicts occur in an multicultural school environment? What kind of means do the pupils have to solve these conflicts? Methods. This is a qualitative case study. The case was a sixth grade class of a school located in the eastern part of Helsinki. The research data was collected with theme interviews. Fifteen pupils from the class had the permission to participate in the study. The interviews were held in three groups of five pupils. The data was analysed with content analysis method by looking for comments that fit certain themes. The content analysis was data driven. Results and conclusions. According to the data the different backgrounds of pupils are not emphasized in an multicultural school environment. Deeper analysis of the discussion around conflicts however highlighted discriminatory and racist behaviour towards pupils of minority groups. The interviewees had an positive attitude towards multiculturalism however there was features that generate and maintain otherness in the discourse of some of the interviewees. The conflicts that occur in an multicultural school environment seem to be affected by the pupils different backgrounds. The most worrying finding was that how many of these conflicts escalated to a fistfight. This is a interpretative case study so if these results were applied to practise the study should have a different manner of an approach.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO