Browsing by Subject "Tonsillitis"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tutkimuksen tarkoitus oli vertailla HUS Korva-, nenä-, kurkkutautien klinikan tonsillittipotilaiden hoitopolkuja ja niiden kustannuksia. Tonsilliittipotilaat ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien suurimpia potilasryhmiä ja tonsillektomiat yleisimpiä toimenpiteitä. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin 7183 tonsillektomiaa. Etälääketieteellisillä prosesseilla olisi mahdollista tehostaa näiden potilaiden hoitoa ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Potilasdatamme alkaa syyskuusta 2020 ja päättyy elokuuhun 2022. Datan ovat keränneet klinikan lääkärit. Tänä aikana tonsilliittipotilaat ohjattiin kolmelle eri hoitopolulle: poliklinikkakäynti, puhelimitse hoidettu etävastaanotto ja verkkopohjainen digihoitopolku. Digihoitopolulle ohjatut potilaat kävivät läpi digihoitopolun materiaalit läpi mobiililaitteella omalla ajallaan. Digihoitopolku sisältää oireisiin liittyvien kysymyksien lisäksi materiaalia mahdollisesta leikkauksesta ja siitä toipumisesta. Digihoitopolun vastausten perusteella lääkäri pystyy tekemään leikkauspäätöksen tapaamatta potilasta. Kustannuksia analysoimme neljällä tasolla: laskutettavat kustannukset kunnalle, realisoituneet kulut klinikalle, potilasmaksut sekä lääkärin potilaan hoitopolkuun käyttämä aika. Vähintään kolmasosa tonsilliittipotilaista soveltui etälääketieteeseen. Digihoitopolku oli merkittävästi edullisempi kaikissa neljässä mitatussa kategoriassa kuin puhelimitse hoidetut etävastaanotot. Digihoitopolku oli todennäköisesti edullisempi kuin poliklinikkamalli kolmessa mitatuista kategorioista. Lisäksi digihoitopolku vapauttaa klinikan resursseja tehokkaampaan käyttöön, mikä lisää kustannusvaikuttavuutta. Myös potilaan hoitoon käyttämä aika ja kustannukset vähenevät, kun klinikalle matkustaminen ei ole välttämätöntä. Tutkimus osoittaa, että merkittävä osa tonsilliittipotilaista soveltuu etälääketieteeseen. Merkittäviä kustannussäästöjä potilaan ja hoitavan organisaation kannalta voidaan saavuttaa oikein kohdennetuilla digihoitopoluilla. Tonsilliittipotilaat soveltuvat pre-operatiiviselle digihoitopolulle, jonka avulla leikkauspäätöksen tekeminen on mahdollista.
-
(2017)Nielutulehdus eli tonsilliitti on yksi perusterveydenhuollon yleisimpiä käyntisyitä. Nielutulehduksen voivat aiheuttaa monet eri mikrobit. Suurimman osan akuuteista nielutulehduksista aiheuttavat virukset. Bakteereista beetahemolyyttinen streptokokki A on tavallisin mikrobilääkkein hoidettava nielutulehduksen aiheuttaja. Yleisimmin käytetty mikrobilääke on penisilliini. Joillakin potilailla tonsilliitti toistuu useita kertoja vuodessa, tällöin puhutaan toistuvasta tonsilliitista. Toistuva tonsilliitti saattaa kehittyä myöhemmässä vaiheessa krooniseksi. Jos akuutteja tonsilliitteja esiintyy 3-4 kertaa vuodessa, voidaan harkita nielurisojen kirurgista poistoa (tonsillektomiaa). Yleisimmin taudinaiheuttaja määritetään ottamalla bakteerinäyte infektoituneiden nielurisojen pinnalta. Pinnan bakteerinäyte ei ole kuitenkaan aina riittävä tapa osoittaa taudinaiheuttajaa, sillä syvemmällä tonsillakudoksessa saattaa olla hyvinkin erilainen bakteerikirjo ja todellinen taudinaiheuttaja saattaa löytyä sieltä. Potilaan hoidossa saatetaan epäonnistua, jos antibioottikuuri on määrätty siten, että se tehoaa ensisijaisesti vain pinnan bakteereita vastaan. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kroonisen/toistuvan tonsilliitin bakteriologiaa ja vertailla sitä aikaisempiin kirjallisuudesta löydettäviin tutkimuksiin. Aineistona käytettiin Helsingissä Laakson sairaalassa vuosina 1988-1989 tonsillektomiassa olleiden potilaiden bakteeriviljelyvastauksia. Tuloksissa huomioidut potilaat olivat iältään 16-66-vuotiaita. Tuloksissa huomioitujen bakteeriviljelyvastauksien kokonaismäärä oli 118. Potilaiden bakteeriviljelyt oli tehty nielurisan ytimen kudoksesta, pinnan kudoksesta tai molemmista. Tiedot kerättiin Exceliin, jonka avulla aineisto analysoitiin. Bakteeriviljelyvastauksista löytyi kaiken kaikkiaan 26 erilaista bakteeria. Aerobisista bakteereista eniten löytyi C-streptokokkeja, viridans-streptokokkeja ja Staphylococcus aureusta. Anaerobisista bakteereista eniten löytyi Bacteroides melaninogenicus -ryhmään kuuluvia bakteereita, fusobakteereita ja Peptostreptococcus -suvun bakteereita. Bakteerien jakautuminen pinnan ja ytimen välillä oli erilaista riippuen bakteerista: C-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki löydettiin useimmiten molemmista näytteistä samanaikaisesti. Kaikki kuusi muuta yleisintä bakteeria esiintyi lähes poikkeuksetta lähinnä nielurisojen ytimessä. Johtopäätöksenä tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kroonisissa/toistuvissa tonsilliiteissa varsinaisten patogeenien määritys on hankalaa, koska nielurisojen bakteriologia on hyvin runsaskirjoinen. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että nielurisojen pinnalta otettu bakteerinäyte ei aina vastaa syvemmältä kudoksesta otettua bakteerinäytettä. Jos lääkehoito määrätään vain pintakudoksen näytteen perusteella, on se usein riittämätön. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia ja tuoreempaa aineistoa, jotta yksittäisiä taudinaiheuttajia voidaan osoittaa ja saada käsitys siitä, onko viljelytuloksissa tapahtunut muutosta viimeisen 20 vuoden aikana.
Now showing items 1-2 of 2