Browsing by Subject "Turvapaikkaprosessit"

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tutkijoiden mukaan todellinen ja sen suurimpina kärsijöinä ovat usein jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat, pääasiassa kehitysmaissa asuvat köyhät ihmiset. Ilmastonmuutos vauhdittaa muuttoliikkeitä ja vuoteen 2050 mennessä maailmassa tulee olemaan arviolta 200 miljoonaa ilmastopakolaista. Tämän tutkielman tavoitteena on tuoda esiin Eurooppaan ja erityisesti Suomeen suuntautuvien turvapaikkaprosessien ekososiaalista ulottuvuutta. Maahanmuuton syvempiä, biofyysisiä liikkeellepanijoita tarkastellaan kriittisen teorian avulla. Tutkielman tarkoituksena on myös haastaa sosiaalityössä vallitsevaa metodologista nationalismia. Tutkimusaineisona on käytetty anonymisoituja Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä ja niitä on analysoitu laadullisen abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin ja vielä tarkemmin teemoittelemalla. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä turvapaikkaprosessien käynnistymisen syitä Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksistä voidaan tunnistaa? 2. Miten nämä mahdollisesti liittyvät ilmastonmuutokseen? Aineistosta löytyi kuusi keskeistä teemaa; väkivaltaiset konfliktit, ei-valtiolliset aseelliset ryhmittymät, hauraat valtiot, turvapaikanhakijoiden kotimaat, maiden sisäiset muuttoliikkeet ja kaupungistuminen sekä uskontoa vai politiikkaa. Teemoja on esitelty tutkielman tulososiossa aineistoon ja relevanttiin kirjallisuuteen nojaten. Ilmastonmuutos ja luonnonresurssien, kuten makean veden ja öljyn, väheneminen edesauttavat konfliktien puhkeamista ja niiden osapuolina on yleensä useita eri ei-valtiollisia aseellisia ryhmittymiä. Esimerkiksi ISIS, Al-Shabaab ja Boko Haram ovat hyötyneet ilmastonmuutoksesta ja pystyneet sen siivittämänä rekrytoimaan joukkoihinsa entistä tehokkaammin jäseniä. Monet Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat ovat sellaisten hauraiden valtioiden kansalaisia, kuten Irak, Somalia ja Afganistan. Jokaisessa näistä maissa kamppaillaan monitasoisten taloudellisten, poliittisten ja ekologisten haasteiden kanssa ja ne ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastonmuutos aiheuttaa monissa maissa laajamittaisia maiden sisäisiä muuttoliikkeitä, jotka kohdistuvat usein kaupunkeihin. Kaupungistuminen on tällä hetkellä voimakasta kaikkialla maailmassa, mutta nopeinta se on kehitysmaissa. Länsimaisessa mediassa uutiset turvapaikanhakijoiden lähtömaissa vallitsevista konflikteista liitetään usein uskontoon. Uskonnon lisäksi keskiössä ovat kuitenkin monesti myös erilaiset poliittiset motiivit. Johtopäätöksenä on, että Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksistä voidaan löytää sellaisia turvapaikkaprosesseja käynnistäviä syitä, jotka tutkimustiedon valossa liittyvät ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos yksistään ei aiheuta pakolaisuutta, mutta se voidaan nähdä eräänlaisena uhkien moninkertaistajana. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansainvälisiin muuttoliikkeisiin ei juurikaan keskustella, sillä niitä ei tunnisteta lainsäädännössä turvapaikan saannin perusteeksi. Sosiaalityöllä on sen eettisen painotuksen vuoksi hyvät mahdollisuudet irtaantua metodologisesta nationalismista ja tehdä sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta aiheuttavia mekanismeja näkyväksi globaalilla tasolla. Sosiaalityön asiantuntemuksesta voi olla hyötyä esimerkiksi kansainvälisessä poliittisessa päätöksenteossa. Rakenteellisella tasolla sosiaalityöltä edellytetään tällöin paradigman muutosta, globaalien ja lokaalien välisten ilmiöiden yhteyksien tunnistamista, poliittista vaikuttamista sekä ympäristöoikeudenmukaisuuden ajamista.