Browsing by Subject "Twitter"
Now showing items 1-20 of 39
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkastellaan reaktioita Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin kommenttiin maahanmuuttajien palkasta Twitterissä vuonna 2018 vastadiskurssin ja hegemonisen kamppailun näkökulmasta. Tarkastelen, mitä hegemonioita ja antagonistisia kilpakumppaneita keskustelussa syntyy. Tutkielmassani käytän pääteoriana Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen teoriaa hegemonisten vastadiskurssien luomisesta. Lisäksi käytän Stuart Hallin länsimaisen hegemonian kritiikkiä maahanmuuttajien rooliin ja asemaan liittyvässä kappaleessa. Pyrin analysoimaan merkitysten rakentumista kielellisesti. Aineisto koostuu 225 twiitistä, jotka kommentoivat tai ottavat kantaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin lausumaan matalammasta palkasta kouluttamattomille maahanmuuttajille. Aihe valikoitui aiheeksi, sillä siihen sekä siitä käytävään keskusteluun tuntui kulminoituvan monta yhteiskunnassa vaikuttavaa ja vaikuttanutta ilmiötä, kuten globalisaation ja pakolaisuuden tuoma maahanmuutto sekä neoliberalismin tuoma markkina- ja tehokkuusvetoisuus ja toisaalta sen vastavoimat. Lisäksi taustalla vaikuttavat myös Suomen kontekstille ainutkertaiset historialliset tapahtumat ja konteksti sekä ammattiyhdistyliikkeen valtasuhteet työmarkkinoilla. Molemmat käsittelykappaleet keskittyvät tarkastelemaan keskustelussa ilmeneviä vastakkainasetteluja, jotka ovat osittain limittäisiä ja päällekkäisiä. Ensimmäisessä käsittelykappaleessa keskityn erityisesti siihen, millaisia eri merkityksiä maahanmuuttajat saavat ja miten keskustelun eri osapuolet kuvaavat kohderyhmää sekä heidän oletettua rooliaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisilla työmarkkinoilla. Toisessa käsittelykappaleessa tuon esiin keskustelun taustalla piileviä ristiriitaulottuvuuksia, jotka näkemykseni mukaan osaltaan vaikuttavat Fjäderiin kohdistettuun kritiikkiin. Vastadiskurssista löytyvät Laclaun ja Mouffen teorian mukaisesti epäsymmetrinen vallanjako sekä sen nimittäminen sorroksi, yhteisesti jaettuun arvoon, tasa-arvoon, vetoaminen sekä ratkaisun ehdottaminen. Keskustelusta löytyy perinteisiä niin luokkaan, ammattiin ja koulutukseen kuin puoluepolitiikkaankin viittaavia vasemmisto-oikeisto ristiriitaulottuvuuksia, mikä saattaa osaltaan heijastella reaktioita tuolloin vallassa olleeseen oikeistohallitukseen sekä maailmanlaajuiseen neoliberalistiseen ajatteluun.
-
(2023)In the aftermath of a crisis, uninterrupted flow of the crisis information is vital to take immediate action in battling against the crisis phenomenon which causes threat and harm. Crisis information is transferred through crisis communication practices which is no longer limited to top-down perspective. Ordinary people execute crisis communication with the aspatial digital affordances social media facilitate and they participate in crisis response through networks formed in such platforms. Although significance of the subject increases, the bottom-up perspective of crisis communication on social media remains as a gap in the research literature. This thesis aims to contribute to the research field with a case study on Twitter reflections of 2021 Bodrum Wildfires in Turkey. The crisis phenomenon chosen in this thesis stands out with its intensity and scope as it is considered as the largest wildfires that have happened in Turkey. The purpose of this research is to examine social media reflections of the public during 2021 Bodrum Wildfires as it gives hints of how and what kind of crisis communication practices they performed, especially in forms of crisis response. In addition, functions of social media usage in specific to case of this thesis are explored. In this thesis, 1.000 tweets under the hashtag #bodrumyangın during the acute phase of the crisis are collected from Advance Search inquiry of Twitter. As the principles of digital media ethnography is followed, data are examined via utilizing qualitative content analysis. The results of this thesis showed that people conducted crisis communication on Twitter to disseminate breaking news in regard to Bodrum Wildfires and to facilitate volunteer mobilization networks and crisis response coordination efforts. The main functions of social media usage in this case study are dissemination of breaking news about the crisis, retrieving on-site crisis information, formation of mobilization networks for crisis response, virtual public arena to evaluate crisis management and to discuss origin of the crisis, outpouring emotional load and receiving sentimental support, generation of humorous content as coping mechanism. Findings goes in line with the concept of bottom-up crisis communication on social media in which this thesis adopted as theoretical framework. Additional value this thesis presents is the observation of hashtag utilization on social media crisis communication acting as a digital affordance to ease dissemination and accession of the crisis information.
-
(2021)The number of people belonging to a language minority in Finland is increasing and people are becoming more and more spatially mobile. This has also led to an increase in transnationals and higher rates of cross-border mobility. With new methods involving social media big data, we can map spatial mobility patterns in new ways and deepen the understanding of how people relate to space. Differences in spatial mobility can for example give us an indication of the rate of integration into society. Some claim that a more spatially mobile life is a sign of success, but can we see differences in spatial mobility between people in Finland? The three language minorities considered in this thesis are Swedish, Russian, and Estonian. The history and culture of these groups are different as well as their status in Finnish society. Swedish speakers, with a national language status, have a different role in society, but do this well integrated minority differ from the other ones spatially? By using Twitter data and looking at the spatial mobility within Finland, we see where differences occur between language groups. To understand how strong ties the language groups have with neighbouring countries, we look at cross-border mobility to Estonia, Russia, and Sweden. The results show that there are differences in the spatial mobility of language minorities in Finland. Estonian speakers most frequently visit Estonia, while at the same time they are less mobile within Finland. The variation was large for Russian speakers, with some visiting Russia often and others almost never. Swedish speakers seem to have relatively weak ties to Sweden, compared to the other language groups and have very similar spatial mobility to the majority Finnish speaking population.
-
(2023)Populist leaders are often studied when they are in opposition, providing an alternative to a failing democracy. The case of Donald Trump in the aftermath of the United States presidential election 2020 is different, as he is a populist leader in the position of power, trying to be re-elected as president. Thus, my aim in this thesis is to study the use of populist rhetoric by Donald Trump on Twitter following election day, 3 November 2020, as a populist who is no longer in the opposition, but rather a president trying to maintain office. By mainly drawing on the characteristics of populist rhetoric mapped out by Benjamin Moffitt (2014), I analyze a selection of tweets from November 2020 to January 2021 with the goal of identifying characteristics of populist rhetoric in his tweets. Moffitt identifies three main characteristics of populist rhetoric: ‘the people’ versus ‘the elite’, performing a notion of crisis, and ‘bad manners’. My results show that both ‘the people’ versus ‘the elite’ and the performance of crisis are both explicitly present in Donald Trump’s tweets. He creates a typically populist binary, identifying himself and Republicans with the true American Heartland, ‘the people’. Trump elevates the election results to a level of crisis, claiming a stolen election and voter fraud as the reasons for Biden’s victory. ‘Bad manners’ is almost Trump’s trademark. While visible in his tweets, it is at times difficult to draw the line between the rhetoric of Twitter and populist rhetoric, as there is significant overlap between the two. My results show, that even when losing power, Trump follows traditional populist rhetoric. However, in an interesting turn of events, he also changes the limits of ‘the people’ and ‘the enemy’, calling out other Republicans and Fox News in his tweets when he feels that they are betraying him and no longer supporting him. Thus, he diverts from the traditional populist ‘us’ and ‘them’ binary, creating a third category, a sort of purgatory, where Republicans who formerly were ‘the people’ now reside.
-
(2017)Tutkielma käsittelee mikroblogi Twitterissä esiintyvien hashtagien käyttöä lingvistisestä näkökulmasta ja keskittyy hashtageihin avustusjärjestö Unicef Sverigen Twittertilillä (@unicefsverige). Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka Unicef Sverige käyttää hashtageja twiiteissään kesäkuulta joulukuulle 2016. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, millaisia pragmaattisia funktioita näillä hashtageilla on, kuinka ne sopeutetaan niitä ympäröivään tekstiin ja millaisen tyylillisen vivahteen ne antavat twiiteille ottaen huomioon Unicef Sverigen muodollisemman ja Twitterin vapaamuotoisemman kontekstin. Tutkimuksen aineisto koostuu korpuksesta, joka sisältää 216 Unicef Sverigen julkaisemaa twiittiä, joissa esiintyy yhteensä 266 hashtagia. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu tutkimukseen verkkoviestinnästä sekä aikaisempiin tutkimuksiin hashtageista. Jälkimmäisistä tärkeimmät ovat Wikströmin (2014), Zappavignan (2015) ja Scottin (2015) tutkimukset, jotka keskittyvät tutkimaan hashtageja Twitterissä. Aineistoa analysoidaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen ja yllä mainittuja tutkimuksia apuna käyttäen. Tutkimus osoittaa, että tutkimusjakson aikana hashtageja käytetään Unicef Sverigen twiiteissä säännöllisesti ja jokseenkin monipuolisesti. Tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa hashtageista rakentuu substantiiveista ja että hashtageja käytetään erityisesti avainsanoina. Hashtageilla on kuitenkin myös muita pragmaattisia funktioita, sillä ne toimivat lisäinformaationa ja metakommentteina twiiteissä ja niitä käytetään myös emfaattisesti. Hashtageja sopeutetaan niiden tunnusomaisesta rakenteesta huolimatta niitä ympäröivään tekstiin melko perinteisesti kieliopillisesta ja ortografisesta näkökulmasta katsottuna, vaikka monia poikkeuksiakin löytyy. Lisäksi tutkimus osoittaa, että hashtagien käyttö antaa twiiteille vapaamuotoisemman sävyn myös Unicef Sverigen kontekstissa, vaikka samalla itse hashtagit voivat usein olla asiallisia. Hashtagien käyttö vaikuttaa siis tyylillisesti twiitteihin, vaikka se mukailee organisaation toiminnan asiallista tyyliä. Se että hashtageja käytetään erityisesti avainsanoina on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa ja tutkimus vahvistaa näin ollen, että tämä on edelleen keskeinen funktio Twitterissä. Kieliopilliselta kannalta hashtagien käytössä näkyvät selvät erot kertovat kuitenkin niiden poikkeavasta asemasta suhteessa muuhun tekstiin.
-
(2022)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan populismin toimintalogiikkaa ja siihen sisältyvää vastakkainasettelujen rakentamista kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tutkimusanalyysin lähtökohtana on oikeistopopulismin suhde feminismiin, ja tämän ilmeneminen Twitterissä. Tutkimusaineisto perustuu perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon vuoden 2020 Twitter -julkaisuihin, joissa kritisoidaan feminismiä ja feministisiä toimijoita sekä näiden julkaisujen kommentteihin. Työn tutkimuskysymykset ovat: 1) Kuinka Jussi Halla-aho rakentaa vastakkainasetteluja feminismiä kohtaan Twitterissä? ja 2) Miten populismin logiikka ilmenee vastakkainasettelujen rakentamisessa? Tutkimusanalyysi pohjautuu ensisijaisesti Ernesto Laclaun diskursiivis-teoreettiseen näkemykseen populismista, jonka mukaan populismi tarkoittaa viholliskuvan rakentamista suhteessa määriteltyyn “toiseen”. Tutkielman tarkoitus on analysoida, kuinka populismin toimintalogiikkaa ymmärtämällä, voidaan havainnollistaa vastakkainasettelujen muodostumisen prosessia. Analysiin tarkoituksena on näin ollen läpivalaista Jussi Halla-ahon harjoittamaa poliittista viestintää Laclaun kuvaaman populismin logiikan viitekehyksessä. Analyysissa Halla-ahon julkaisuja ja niiden kommentteja tarkastellaan ennen muuta merkitysten liittämisen sekä hegemonian muodostamisen prosessien kautta. Analyysin perusteella voidaan todeta, että vastakkainasettelujen rakentuminen on noudattanut Laclaun kuvaamaa populismin logiikkaa. Halla-ahon feminismiin ja feministisiin toimijoihin kohdistamaa kritiikkiä analysoimalla, voidaan havaita, että Halla-aho pyrki tietoisesti liittämään näihin kohteisiin kriittisiä merkityksiä ja rakentamaan siten viholliskuvaa sekä muodostamaan vastakkainasetteluja. Halla-ahon viestit ovat aiheuttaneet kärjekästä ja kovasanaista kommentointia selkeästi sekä julkaisujen puolesta että niitä vastaan. Halla-ahoon ja tämän harjoittamaan viestintään kohdistetaan, myös voimakasta kritiikkiä kommenteissa. Aineistossa feminismi ei kuitenkaan saanut osakseen muita kuin kriittisiä määritelmiä, eikä Halla-ahon esittämiä määritelmiä pyritty kyseenalaistamaan. Kommenttikentässä kriittisten merkitysten liittämisen prosessi on sen sijaan tehostunut, sillä lukuisat kommentoijat ovat jatkaneet Halla-ahon käyttämien kriittisten merkitysten liittämistä feminismiä ja feministisiä toimijoita kohtaan. Analyysin kautta kuvataan, kuinka vastakkainasettelujen muodostumisessa on lopulta kyse poliittisesta vallanjaosta ja sen rakentumisesta diskursseissa. Sekä Jussi Halla-ahon sosiaalisen median julkaisut että feminismi edustavat tässä tutkielmassa ennen muuta esimerkkiparia, joiden kautta tarkastellaan populististen toimijoiden harjoittamaa vastakkainasettelujen rakentamista diskursiivis-performatiivisena toimintana.
-
(2021)Tämä sosiolingvistinen tutkielma pyrkii selvittämään Lontoossa kehittyneen kielivarieteetin, Multicultural London Englishin (MLE), käyttöä kirjoitetussa muodossa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, käytetäänkö tämän niin kutsutun multietnolektin piirteitä myös kirjallisessa ilmaisussa. Multietnolektit sekoittavat monia eri kieliä ja yksinkertaistavat valtakieltä. Multietnolekteja on syntynyt moniin Euroopan monietnisiin kaupunkeihin vuosituhannen vaihteessa, ja ne ovat olleet sosiolingvistiikan tutkijoiden mielenkiinnon kohteita jo pitkään. Tämä tutkielma keskittyy kolmeen MLE:n piirteeseen: slangisanojen käyttöön, fonologisten piirteiden toteutumiseen kirjoitetussa muodossa sekä man-sanan käyttöön pronominina. Aineistona tutkimuksessa käytettiin grime-artistien twiittejä. Twitter-aineistot ovat tulleet viime vuosina yhä suositummiksi kielentutkijoiden parissa. Tähän tutkimukseen se valikoitui, koska epästandardeja varieteetetteja esiintyy sosiaalisessa mediassa verrattain paljon. Aineisto kerättiin 20 grime-artistin twiiteistä, ja kokonaisuudessaan aineistoon kuuluu noin 60 000 twiittiä ja noin 600 000 tuhatta sanaa. Aineistoa käsiteltiin käyttäen SketchEngine-nimistä korpustyökalua. Löydöksiä verrattiin MLE korpukseen, joka koostuu puhutusta MLE-aineistosta. Suurin osa analyysista oli määrällistä, mutta kielenpiirteitä käsiteltiin esimerkkien avulla myös laadullisesti. Aineistosta etsittiin avainsanoja, sanojen yleisyyttä sekä niiden kollokaatiota (sanoja, jotka esiintyvät yhdessä). Tutkimustulokset osoittavat, että monet MLE:n piirteet ovat siirtyneet puhutusta kielestä myös kirjallisen ilmaisun piiriin. MLE:n fonologisia piirteitä sisältäviä ilmaisuja löytyi aineistosta jonkin verran. Ilmaisut, kuten dem, dat, da ja ting, olivat yleisiä suurimmalla osalla artisteista, mutta monissa tapauksissa fonologisten ilmaisujen käyttö rajoittui muutamaan ihmiseen. MLE:n slangisanoja käytettiin aineistossa hyvin runsaasti, joten voidaan todeta, että niiden käyttö on vakiintunutta myös kirjallisessa muodossa. Myös man-pronominin käyttö oli hyvin yleistä tutkimusaineistossa. Sekä slangisanojen että man-pronominin käyttö oli yleisempää Twitter-ainestossa kuin puhutun kielen korpuksessa. Vertailu puhutun kielen korpuksen kanssa oli kuitenkin haastavaa, sillä se oli vanhempi kuin Twitter-korpus ja koostui nuorempien ihmisten haastatteluista. Tästä syystä jatkotutkimusta vaaditaan, jotta puhutun ja kirjallisen muodon välisiä eroja voidaan tutkia tarkemmin MLE-puhujien keskuudessa.
-
(2023)Social media has emerged as a mainstream communication channel alongside traditional media. Twitter in particular has risen to a significant social role, even though it is not the most popular social media. Twitter serves as an arena for discussion, where a diverse user base expresses its views on issues such as logging. The logging amounts are much discussed because of the carbon emissions and the disruption of biodiversity it causes. This study uses data collected from Twitter, where logging is mentioned, and trends are formed to show the public's opinions on logging. This study uses framing analysis to analyse the content, language, and perspective of the tweets to form frames that describe public opinions. The data set is 500 tweets collected between 1 January 2022 and 31 November 2022, which were collected manually using Twitter's built-in advanced search function to limit the data using the search terms #logging and logging, and by limiting the timeframe. The collected data is analysed using framing analysis, after which larger frames representing consistent trends are formed from the frames. In the analysis, the most common frames were found to be the neutral information sharing frame and the forest use criticism frame, which was contrary to expectations given Twitter's reputation as a platform for heated debate. The next most common frame was the frame of defending nature conservation. The results show that public opinion is a combination of neutral information sharing and condemnation of logging. The results may have been influenced by the keywords chosen to collect the data, which are negatively charged in themselves. Twitter has worked well as a platform for information sharing and discussion, on forests and other topics. The future of Twitter is currently uncertain. Changes made by its current owner have caused problems and many users and advertisers have fled the platform. In the future, it remains to be seen whether a social media replacement for Twitter will be found, or whether the platform will change for the better.
-
“He just doesn’t care” : The Language of Evaluation on Twitter during the 2019 UK General Election (2021)The language of evaluation enables us to share opinions, cement values, and create interpersonal meaning. It is a fundamental aspect of both social media communication and political discourse. This study uses Martin and White’s (2005) Appraisal Framework to investigate how political actors use evaluation to express emotions and confer judgement in their attempts to increase support on social media. Drawing on a corpus of 1,212 tweets from Boris Johnson and Jeremy Corbyn during the 2019 British General Election campaign, this study focuses on how the individual politicians use ATTITUDE to build positive-self and negative-other evaluations. The analysis then considers the wider performance of populism in political discourse by examining positive appraisals of the people, presented against negative judgements of a corrupt elite. Finally, the thesis explores how specific Twitter features can be incorporated into the Appraisal Framework to better capture evaluation in tweets as complete objects. Contrary to expectations about the prevalence of negative messaging in electoral campaigns, the findings show that both candidates preferred to post positive evaluations on Twitter. Corbyn favoured judgements of his party that empathised their moral superiority (PROPRIETY), and Johnson praised his party for their ability to negotiate a departure from the EU (CAPACITY). Both candidates performed elements of populism, but the presentation and evaluation of the people was very different, with Johnson performing an exclusionary form of populism and Corbyn presenting a more inclusionary form. Whilst there are challenges in applying the Appraisal Framework to online campaigning, the results give a much more nuanced understanding of the evaluation inherent to this discourse than automated sentiment analysis is able to, particularly in identifying the interplay of positive-self and negative-other evaluation. However, Appraisal reaches beyond the text, and many features were present in the media attached to the tweets, and future studies would benefit from incorporating these aspects into the analysis. The evaluative force of other resources, such as emoji and hashtags, and Twitter practices, such as retweeting, should similarly not be underestimated, and this study concludes by suggesting how these aspects can be brought into the Appraisal Framework.
-
(2023)Tutkielma käsittelee Venäjän Suomen suurlähetystön toteuttamaa julkisuusdiplomatiaa vuosien 2012–2020 välisenä aikana. Venäjän julkisuusdiplomatian äskeishistoriaa tutkitaan Venäjän Suomen-suurlähetystön Twitter-tililtä sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin. Tutkielmassa tarkastellaan suurlähetystön tuottamaa Twitter-viestintää julkisuusdiplomatiana sekä analysoidaan sitä tutkimuskirjallisuutta vasten. Tutkielmassa julkisuusdiplomatia ymmärretään valtiollisten toimijoiden viestinnäksi, jonka päämääränä ovat kyseisen maan ulkopoliittiset tavoitteet. Empiirisen aineiston muodostavat suurlähetystön Twitter-tili sekä Venäjän Suomen-suurlähettilään julkiset esiintymiset. Analyysin tuloksena käy ilmi sosiaalisen median keskeinen rooli julkisuusdiplomatiassa. Lisäksi selviää millaista julkisuusdiplomatiaa Venäjä harjoittaa Suomessa sekä mitkä ovat sen tavoitteet. Lähestymistapa havainnollistaa julkisuusdiplomatian jatkuvuuksia Itä-Ukrainan sodan sekä kiristyvän maailmanpoliittisen tilanteen ympärillä. Tutkielma osoittaa, että Venäjä pyrkii edistämään julkisuusdiplomatiansa avulla omaa vaikutusvaltaansa sekä ulkopoliittisia tavoitteitaan. Tärkeimpinä tutkimustuloksina käy ilmi, että Suomi ei ole merkittävä kohde Venäjän julkisuusdiplomatiassa. Venäjän tavoitteena on ylläpitää hyviä naapuruussuhteita ja samalla sitoa Suomi vaikutuspiirinsä taloudellisen ja arktisen yhteistyön sekä energiapolitiikan avulla. Venäjä ei julkisuusdiplomatiansa avulla pyri suoraan vaikuttamaan Suomen politiikkaan tai päätöksentekoon, joskin sen toiveena on Suomen pitäminen sotilaallisesti liittoutumattomana. Hyvä naapuruus on Venäjän Suomeen suunnatun julkisuusdiplomatian keskeisimpiä diskursseja. Se juontaa juurensa jo YYA-Suomen ajalta, joka muodostaa Venäjälle edelleen suhteiden ihannetilan. Hyvän naapuruuden voidaan tulkita vallitsevan niin kauan kuin Venäjän intressit huomioidaan päätöksenteossa. Julkisuusdiplomatiaa voidaan tulkita myös informaatiovaikuttamisena, jonka avulla pyritään heikentämään toisen valtion sisäistä tilaa. Itä-Ukrainan sodan aktiivisessa vaiheessa 2014–2015 myös Venäjän mediasota oli kiivaimmillaan. Tämä heijastui myös Suomeen suunnatussa julkisuusdiplomatiassa. Itä-Ukrainan sodan lisäksi tutkielman aikavälille sijoittuvat vuoden 2015 pakolaiskriisi sekä turvapaikanhakijoiden välineellistäminen, kuten osa myös niin sanotun lapsikiistan (venäläislasten huostaanotot Suomessa) vaiheista. Periodin päätösvuodelle mahtuvat myös koronaepidemian alkuvaiheet. Maisterintutkielma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella sekä tulkita mitkä ovat tuolloin olleet Venäjän pyrkimykset.
-
(2018)Sosiaalinen media on 2010-luvulla muodostunut merkittäväksi osaksi ihmisten arkea, ja samalla siitä on tullut tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä identiteetin ja statuksen esittämisen paikka. Oman maun ja elämäntyylin osoittaminen erilaisten julkaisujen kautta on tässä tärkeässä roolissa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan mikroblogipalvelu Twitteriin julkaistuja twiittejä, jotka liittyvät suomalaiseen kasviproteiinivalmiste nyhtökauraan. Twiittien lisäksi aineistona hyödynnetään nyhtökauraa koskevia artikkeleita ja pätkiä TV-ohjelmista, joihin twiiteissä on viitattu. Tutkielmassa analysoidaan, miten nyhtökauraa on voitu eri tavoin hyödyntää twiiteissä oman identiteetin ja statuksen esittämisen välineenä. Tarkastelun kohteena olevat twiitit on julkaistu aikavälillä 25.11.2015-31.7.2016. Tällä ajanjaksolla nyhtökaura tuli ensimmäisiä kertoja julkisuuteen, sai vähitellen runsaasti huomiota sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, oli käynnistyvän tuotantonsa takia saatavuudeltaan hyvin eksklusiivinen, ja alkoi lopulta vähitellen muuttua arkipäiväisemmäksi, yleisesti kuluttajien saatavilla olevaksi tuotteeksi. Tutkielman kaksivaiheisessa analyysissä pyrkimyksenä on ensin muodostaa kattava käsitys siitä, miten nyhtökaurasta puhuttiin tarkasteltavan ajanjakson aikana ja millaisia ominaisuuksia ja merkityksiä siihen yhdistettiin sekä twiiteissä että tuotetta esittelevissä artikkeleissa ja ohjelmissa. Analyysin toisessa vaiheessa syvennetään ymmärrystä siitä, millaisia identiteettejä nyhtökauran avulla esitettiin ja miten nyhtökauraan liittyviä twiittejä voitiin käyttää symbolisen erottautumisen välineenä. Analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että nyhtökaurasta puhuttiin tarkastellulla ajanjaksolla erityisesti vastuullisena, kasvipohjaisena, trendikkäänä ja ennakkoluulottomana suomalaisena ruokainnovaationa. Näin ollen nyhtökauran avulla voitiin esittää etenkin vastuullisen kuluttajan identiteettiä. Samaan aikaan mediassa puhuttiin laajemminkin vastuullisen kuluttamisen trendistä, joten nyhtökaura mahdollisti myös itsen esittämisen trendikkäänä ja asioista perillä olevana aktiivisena henkilönä, mihin voi 2010-luvulla liittyä statusarvoa varsinkin nuorten ikäluokkien keskuudessa. Nyhtökauraan ja siihen kohdistuvaan innostukseen liittyen twiitattiin myös negatiiviseen sävyyn. Tämä mahdollisti perinteisemmän, trendeistä piittaamattoman identiteetin esittämisen. Lisäksi nyhtökauran avulla korostetiin vegaanin tai kasvissyöjän identiteettiä. Keskeisenä teemana näiden kaikkien erilaisten identiteettien ympärillä twiiteissä nousi esiin pyrkimys aitouteen. Identiteetin aitouteen liittyi kaksi ulottuvuutta: yhtäältä todisteltiin Twitterissä esitetyn identiteetin todenmukaisuutta, ja toisaalta korostettiin oman identiteetin luonnollisuutta ja perustumista puhtaasti sisäisiin mieltymyksiin ja motiiveihin. Tutkielman tapausesimerkki havainnollistaa, miten arkisen ruokatuotteen avulla sosiaalisessa mediassa voidaan esittää varsin erilaisia identiteettejä. Ajankohtaiset trendit sekä sosiaalisen median piirteet vaikuttavat osaltaan identiteetin ja statuksen esittämisen tapoihin ja mahdollisuuksiin.
-
(2023)This thesis examines Irish attitudes on Twitter following the announcement of Queen Elizabeth II’s. The aim of the study is not only to find out which different attitudes were expressed on the microblogging platform in Ireland around 8 September 2022 – the day the Queen passed away – but also how these attitudes were realised. Martin and White’s (2007) APPRAISAL theory builds the basis of this study. APPRAISAL emerged within Systemic Functional Linguistics and is a framework for analysing how evaluative language performs in different contexts. The theory offers fine categories for how speakers negotiate their positive as well as negative assessments with others. To answer the research questions, a limited corpus of 206 relevant tweets containing evaluation was annotated and analysed according to APPRAISAL theory -- specifically ATTITUDE, which deals with feelings (AFFECT), judgement of behaviour (JUDGEMENT) and the assessment of things (APPRECIATION). The evaluative markers were further examined and grouped into the subcategories of each of the three groups. The analysis yielded the result that the attitudes to the Queen’s death expressed on Twitter in Ireland were mainly negative and judgemental. Irish Twitter users criticised the Queen’s as well as the Crown’s behaviour with regard to colonialism and call for the monarchy to be abolished. They regard the system as outdated and useless – which the Twitter users mainly express through negative evaluative markers regarding the monarchy’s value. At the same time, some of the Irish Twitter users express their negative attitudes to Queen Elizabeth II and the monarchy through positive markers of evaluation. They celebrate her passing and share their joy on the microblogging platform. Contrary to the negative evaluations and celebrations, some Irish Twitter users’ attitudes were positive. They admired and praised Queen Elizabeth II and highlighted her role in the peace process between Ireland and the United Kingdom. This is mainly expressed by positively evaluating her behaviour as ethical as well as viewing her character as special. Often, the Irish users of Twitter share not only their condolences with their neighbours but also their own personal grief. These emotions are realised through negative markers of evaluation. This study revealed all the different attitudes Irish Twitter users shared after the announcement of Queen Elizabeth II’s death. Even though it was mainly criticism in the form of negative JUDGEMENT, the analysis also showed the positive feelings expressed towards the Queen and the monarchy.
-
(2023)Ilmasto- ja ympäristöaktivismi on Suomessa jälleen näkyvässä roolissa ympäri maata, ja siitä on tullut yhä tutumpi osa tavallista kaupunkimaisemaa. Koska ilmastoaktivismi on erityisen affektiivista toimintaa, jolla pyritään liikuttamaan ihmisten tunteita ja saamaan haluttua muutosta aikaan, se herättää usein keskustelua sosiaalisen ja perinteisen median kanavilla. Tämä keskustelu tarjoaa arvokasta tutkimusmateriaalia ihmisten ilmastokysymyksiin ja -aktivismiin liittyvistä asenteista. Ympäristöliike Elokapinasta on tullut merkittävä osa suomalaista julkista ilmastokeskustelua, ja mediassa on esiintynyt voimakasta tunteiden kuohuntaa sekä liikkeen puolesta että sitä vastaan. Tarkastelen tutkielmassani liikkeen vuonna 2021 järjestämän mielenosoitustapahtuman Kesäkapinan herättämää tunnelatautunutta keskustelua. Aineistoni koostuu Mannerheimintien mielenosoituksen aikaan julkaistuista twiiteistä. Tulkitsen kommentteja ja keskusteluun osallistumisen tapoja aineistolähtöisen temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Lähestyn tutkielmani aihetta tunteiden tutkimuksen viitekehyksestä, ja tutkimuksessani keskeisenä teemana ovat affektit ja niiden tahmaisuus. Tarkastelen, kuinka affektien toisto ja liike näkyvät havaitsemissani teemoissa, kuten kansalaistottelemattomuudessa, aggressiossa, vähättelyssä, liikkeen toiminnan kannattamisessa, vastustamisessa sekä huumorissa. Pohdin tutkielmassani, kuinka Elokapinan kannattajat ja vastustajat rakentavat sosiaalista todellisuutta affektiivisesti latautuneiden twiittiensä kautta. Tutkielmani ilmentää ilmastoaktivismia käsittelevissä keskusteluissa esiintyvää mielipiteiden polarisoitumista. Havaitsen aineistossani samoja teemoja käsitteleviä positiivisia ja negatiivisia kommentteja, jotka sisällöllisesti asettuvat toisiansa vasten. Liikettä tukevissa kommenteissa tunnistetaan Elokapinan toiminnan tärkeys, ja se koetaan arvokkaana. Liikettä vastustavat ihmiset puolestaan tuomitsevat mielenosoituksen ja vähättelevät liikettä sekä siihen yhdistettyjä toimijoita. Havaitsemissani teemoissa korostuvat ajatukset oikeanlaisesta ja vääränlaisesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, johon etenkin Elokapinan hyödyntämä kansalaistottelemattomuus kytkeytyy. Kommenteissa esiintyvä huumori sisältää molemminpuolista vähättelyä, jolla vastapuolta pyritään asettamaan naurunalaiseksi. Huumori osoittautuu merkittäväksi keskusteluun osallistumisen tavaksi, jonka kautta ihmiset asemoituvat suhteessa toisiinsa.
-
(2019)Sosiaalinen media on vaikuttanut monin tavoin tapaan, jolla ihmiset viestivät ja vastaanottavat tietoa. Se on jättänyt jälkensä myös tiedeviestintään, joka nähtiin pitkään yksisuuntaisena, ylhäältä alas vaikuttavana prosessina. Somessa tieteilijät pystyvät viestimään suoraan erilaisten yleisöjen kanssa, mutta samalla sosiaalisen median käytön yleistyminen on vauhdittanut eräänlaista asiantuntijuuden murrosta. Asiantuntijoiden haastaminen on somen välityksellä helpompaa kuin koskaan ja mielipiteet nousevat siellä helposti samanarvoisiksi kuin tutkittu tieto. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen, miten tutkijat ovat sopeutuneet sosiaalisen median värittämään uuteen mediamaisemaan. Pyrin saamaan selville: 1) mikä tutkijoita motivoi sosiaalisen median käytössä 2) millaisena he kokevat sosiaalisessa mediassa käytävät keskustelut ja 3) millaisena he näkevät suhteensa yhteiskuntaan ja yleisöihinsä somen käytön myötä. Rajaan tutkimukseni keskittymään ilmakehätieteilijöiden sosiaalisen median käyttöön, koska heidän edustamansa ala herättää ilmastonmuutoksen kaltaisten ajankohtaisten aiheiden vuoksi paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Lisäkulmaa työhön tuo vertailu Suomessa ja Espanjassa työskentelevien tutkijoiden kokemusten välillä. Työni teoreettinen tausta muodostuu tiedeviestinnän paradigman kehityksestä sekä sosiaalisen median tutkimuksesta. Tiedeviestinnän perinteisemmistä suuntauksista tietovajemallista (esim. Bucchi 1998; 2008) ja jatkumomallista (Cloître & Shinn 1985) on 2000-luvulla siirrytty kohti osallistavaa tiedeviestintää (esim. Powell & Colin 2008; Saikkonen & Väliverronen 2013), jossa korostuvat akatemian ulkopuolisten yleisöjen ottaminen mukaan tieteestä viestimiseen sekä yleisöjen välinen dialogi. Sosiaalisen median tutkimuksen osalta esittelen somen toimintaperiaatteita käsittelevää kirjallisuutta (esim. Bechmann & Lomborg 2012; Lietsala & Sirkkunen 2008) sekä aiempaa tutkimusta somen roolista tiedeviestinnässä (esim. Collins ym. 2016) ja sen käytön motiiveista (esim. Matikainen 2015; Donelan 2016). Tutkielmani kannalta keskeisessä roolissa ovat myös Castellsin (2009) kuvaama mediamaiseman muutos sekä asiantuntijuuden murros (esim. Väliverronen 2016; Sarja 2016). Tutkimusaineisto koostuu 11 suomalaisen ja espanjalaisen ilmakehätieteilijän haastattelusta. Aineistonkeruun menetelmänä käytän puolistrukturoitua haastattelua ja analyysimenetelmäni on laadullinen sisällönanalyysi. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyen löysin tutkijoiden sosiaalisen median käytön taustalta neljä erilaista motiivia: viestintä ja vuorovaikutus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, näkyvyys sekä tutkimuksen edistäminen. Kiinnostavaa on, että perinteiset, yksisuuntaiset tiedeviestinnän mallit hallitsivat monien tutkijoiden toimintaa myös sosiaalisessa mediassa. Siinä missä haastateltavat kertoivat pyrkivänsä vuorovaikutukseen toisten tutkijoiden kanssa, tiedeyhteisön ulkopuoliset yleisöt olivat heidän puheissaan lähinnä tiedotuksen kohteita. Toisen tutkimuskysymyksen osalta tunnistin, että ilmakehätieteilijät kokevat alastaan sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun osin rakentavaksi, osin vastakkainasettelua lisääväksi. Erityisesti ilmastonmuutosta käsittelevät keskustelut polarisoituvat helposti ja vaikeuttavat asiallista keskustelua, mutta tutkijoiden suorat kohtaamiset esimerkiksi ilmastonmuutosskeptikkojen kanssa ovat somessa harvinaisia. Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta voi sanoa, että somen käyttö oli saanut monet haastateltavista pohtimaan tutkimuksensa merkitystä ja vaikuttavuutta. Somen avoimuus oli esimerkiksi laajentanut heidän käsitystään siitä, kenelle he tutkimuksesta viestivät ja mikä heidän työssään on tärkeää. Suomalaisten ja espanjalaisten tutkijoiden välillä oli aineistosta havaittavissa vain yksi merkittävä ero. Kaikki suomalaiset haastateltavat kokivat yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisena sosiaalisen median välityksellä, mutta espanjalaisten haastateltavien kohdalla näin ei ollut. Samalla espanjalaiset tutkijat kertoivat, etteivät pitäneet tieteen asemaa maassaan kovin hyvänä, minkä epäilen olevan yksi syy sille, että tutkijat eivät tunnista omia yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiaan. Lopuksi pohdin, onko tutkijoiden välttämätöntä käyttää sosiaalista mediaa. Vaatimukset tieteen avoimuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta tuskin katoavat mihinkään, joten sosiaalinen media voi toimia tutkijoille yhtenä tapana, joskaan ei ainoana, tehdä työstään julkista ja tuoda äänensä kuuluviin. Koska sosiaalinen media on paljon käytetty tiedonlähde, on kuitenkin tärkeää, että asiantuntijatietoa on tarjolla siellä, missä sitä todella tarvitaan.
-
(2020)Suomalaistoimittajat ovat työnsä puolesta aiempaa useammin läsnä erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Yksi näistä alustoista on Twitter, jossa toimittajat seuraavat uutisia, välittävät niitä ja ottavat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen politiikan toimittajien näkemyksiä yhdestä alan keskeisimmästä normista – objektiivisuudesta – Twitterissä. Tutkielma osallistuu ajankohtaiseen ja aktiiviseen keskusteluun journalismin objektiivisuudesta. Työni nojaa objektiivisuuden ja sosiaalisen median tutkimukseen. Keskeisimpinä mm. Richard Kaplanin, Charlotta Wienin, Pertti Hemanuksen ja Jörgen Westerståhlin työ objektiivisuuden parissa, ja Jane Singerin, Dominic Lasorsan, Seth Lewisin ja Avery Holtonin, sekä John Parmeleen tutkimukset blogien ja Twitterin käytöstä. Työni tutkimusaineisto koostuu kahdeksan Twitterissä aktiivisen politiikkaan keskittyvän toimittajan haastatteluista. Aineisto on kerätty puolistrukturoitua teemahaastettelumenetelmää hyödyntäen, ja analysoitu kehysanalyysin keinoin. Tutkielmani keskeisin tulos on, että objektiivisuus ohjaa politiikkaan keskittyviä toimittajia myös Twitterissä, mutta voi samalla olla siellä erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Analyysini perusteella toimittajat käsittävät objektiivisuuden Twitterissä suhteessa 1) totuuteen, 2) tasapuolisuuteen, 3) asioiden ajamatta jättämiseen ja 4) työtapoihin. Näistä käsityksistä Twitterissä korostuu tasapuolisuus, jonka tavoittelun suhteen Twitter asettaa erityisiä haasteita. Twitter ajaa toimittajia osapuoliksi heidän käsittelemissään asioissa, ja he kokevat tämän hankalana suhteessa objektiiviseen tiedonvälitykseen. Työni perusteella on tarpeen pohtia lisää sitä miten sekä vaikeus tasapuolisuuteen, että toisaalta pyrkimys siihen vaikuttavat yhtäältä toimittajien objektiivisuuden toteutumiseen, ja toisaalta siihen miten he objektiivisuuden käsittävät.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Ranskan terveysministerin Olivier Véranin luomia representaatioita Ranskan koronastrategiasta Twitter-julkaisuissaan. Tavoitteena on kuvata miten Ranskan presidentti ja terveysministeri kuvaavat toimenpiteitä, joilla torjutaan koronavirusta. Aineistoon on valittu yhteensä 421 twiittiä, joista 132 on Macronin ja 289 Véranin ja ne on julkaistu ajanjaksolla toukokuulta 2020 helmikuulle 2021. Aineiston jokainen twiitti käsittelee koronapandemiaa. Macronin ja Véranin luomia representaatioita tarkastellaan niissä esiintyvien puheaktien ja metaforien avulla. Puheaktien osalta twiitit luokitellaan viiteen eri kategoriaan: 1. käsky, 2. ehdotus, 3. pyyntö, 4. rohkaisu ja 5. informatiivinen. Metaforien osalta aineistossa koronapandemiaa kuvataan ennen kaikkea sotana. Näin ollen esitettyjä representaatiota tarkastellaan sotametaforan kautta. Tutkimus on diskurssianalyyttinen ja se sisältää sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista analyysiä. Tutkielman kvantitatiivisessa osuudessa havaitaan, että suurin osa twiiteistä on informatiivisia. Toiseksi eniten aineistossa on rohkaiseva twiittejä. Kuitenkin tutkimuksessa käy ilmi, että suurin osa twiiteistä kuuluu useampaan kuin yhteen kategoriaan. Esimerkiksi yksi twiitti voi kuulua sekä rohkaisevien että informatiivisten twiittien kategoriaan. Sekä Macron että Véran kuvaavat koronapandemiakriisiä sotana. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osuudessa havaitaan sodan metaforan täyttävän metaforan tärkeimmät kaksi kriteeriä (korvaavuus kriteeri ja samanlaisuus kriteeri). Koronapandemialla ja sodalla on samanlaisuuksia, mutta ne eivät ole ilmiselviä. Näin ollen samanlaisuuskriteeri täyttyy. Loppupäätelminä voidaan todeta, että Macron ja Véran representoivat Ranskan koronatoimien olevan välttämättömiä, toimivia ja ne koskevat jokaista. Vaikka toimien vaikutukset eivät näy konkreettisesti heti, niillä on suuri merkitys pitkällä tähtäimellä kriisin voittamisessa. Sodan metafora toimii kognitiivisena apuvälineenä, jonka avulla tilanteen vakavuutta konkretisoidaan. Kriisiä kuvataan sotana, jossa jokainen on aktiivinen toimija. Aineistossa sodan metafora näkyy vahvasti, kun useita eri tekijöitä kuvataan sodan termistöllä. Sairaanhoitajia ja muita terveydenalan ammattilaisia kuvataan etulinjan taistelijoina, kun taas maskeja, rokotteita ja koronatestejä kuvataan tärkeinä aseina taistelussa. Macronin ja Véranin twiitit ovat hyvin samankaltaisia, joten esitetyt representaatiot ovat yhtenäisiä molemmissa diskursseissa.
-
(2021)Tämä tutkielma käsittelee informaatiosodan pyrkimyksiä sekä näiden pyrkimysten edistämiseen käytettäviä keinoja. Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat mahdollistaneet informaatiosodankäynnille lukuisia uusia muotoja alati kasvavassa sosiaalisen median ympäristössä. Yksi keskeinen sosiaalisessa mediassa käytettävä informaatiosodan väline ovat tietynlaiset ohjelmistokoodit eli ihmisen virtuaalista toimintaa jäljittelevät botit, joiden avulla informaatiosodan pyrkimyksiä voidaan edistää erityisen tehokkaasti. Viestien levitys ja informaatioympäristön manipulaatio onnistuu bottien avulla ennennäkemättömän tehokkaasti, sillä ihmisinä esiintyvät botit voivat harhauttaa kokenuttakin sosiaalisen median käyttäjää. Tutkielman taustoituksessa esitellään bottien avulla tehtäviä vaikutusyrityksiä demokraattisiin prosesseihin, kuten vaaleihin, sosiaalisen median ympäristössä. Tutkielman teoriaviitekehys pohjautuu politiikan psykologiaan, sillä tutkielmassa tarkastellaan informaatiosotaa ontologisen turvallisuuden teorian avulla. Ontologisen turvallisuuden teoria perustuu käsitykseen siitä, että ihmisten turvallisuuden tunne pohjautuu sekä yhteiskunnassa jaettuihin narratiiveihin, että luottamukseen niiden jatkuvuudesta. Mitä tapahtuu, jos tämä luottamus onnistutaan murtamaan? Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta, taustahaastatteluista sekä Twitteristä kerätyistä bottitilien tuottamista viesteistä, joiden avulla informaatiosotaa lähestytään laadullisella sisällönluokittelulla. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta siitä, että informaatiosodassa pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan ihmisen mieleen monipuolisen keinovalikoiman avulla. Bottien tuottamien viestit koostuivat propagandasta, jonka avulla pyrittiin vaikuttamaan ihmisten poliittiseen ajatteluun pyrkimällä manipuloimaan ajatuksia ja tunteita sekä heikentämään ihmisten luottamusta poliittisiin toimijoihin. Tutkimustulokset kannustavat näkemään informaatiosodan laajat psykologiset tavoitteet sekä tunnistamaan niiden edistämiseksi käytetyt viestinnälliset keinot.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on selvittää saksan kielen datiivin ilmenemismuotoja ja semanttisia funktioita nykypäivän kielenkäytössä. Tutkimuskohteeksi on valittu "mir", joka ilmaisee datiivia yksikön ensimmäisessä persoonassa. Teoriataustaltaan työ nojaa viime vuosikymmenten aikana tehtyyn semanttiseen tutkimukseen sekä Heide Wegenerin väitöskirjassaan (1985) tekemiin havaintoihin datiivirakenteita yhdistävistä tekijöistä. Myös konstruktiokieliopin soveltuvuutta datiivin semanttiseen tutkimukseen selvitetään. Työn tutkimusaineisto koostuu 200 yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä julkaistusta twiitistä. Puolet twiiteistä on kerätty saksalaisten poliitikoiden julkaisuista. Toinen puolikas on yksityishenkilöiden julkaisemia. Twiitit sisältävät 206 datiivirakennetta. Rakenteet erotellaan kahteen ryhmään: rakenteisiin, jotka kuvaavat vuorovaikutusta ja sisältävät kirjoittajan lisäksi toisen osapuolen, sekä rakenteisiin, jotka eivät ilmaise vuorovaikutusta. Tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että vuorovaikutusta kuvaavat datiivirakenteet vastaavat melko hyvin datiivin prototyyppistä ja esimerkiksi saksa vieraana kielenä -opetuksessa usein esitettyä funktiota, jonka mukaan datiivi kuvaa osapuolta, jonka semanttinen rooli lauseessa on "Benefizient" (hyötyjä/kärsijä) tai "Rezipient" (saaja/menettäjä). Oleellinen havainto kielitieteelliselle tutkimukselle syntyy niiden rakenteiden analyysissä, jotka eivät ilmaise vuorovaikutusta. Ko. rakenteet kuvaavat edellä mainittujen prototyyppisten funktioiden sijasta kokijaa ("Experiencer"). Näiden, kirjoittajan omia tunteita, arvoja tai mielipiteitä kuvaavien ilmaisujen osuus tutkimusaineistosta on merkittävä. Poliitikkojen julkaisemista datiivi-ilmaisuista 77 prosenttia esiintyy ympäristössä, jossa vuorovaikutusta ei tapahdu. Yksityishenkilöiden julkaisuista tällaisia ilmaisuja on 68 %. Datiivi esiintyy tutkimusaineistossa myös usein kopulaverbien yhteydessä sekä idiomaattisissa ilmauksissa, joiden taustalta tutkimus löytää konstruktiokieliopin mallin mukaisesti vakiintuneita, käytössä leksikaalisella tasolla muokkautuvia konstruktioita. Tutkimuksesta käy ilmi, että datiivin semanttinen rooli ei määräydy ainoastaan verbin pohjalta vaan on tiiviisti yhteydessä joko tapahtuvaan tai puuttuvaan vuorovaikutukseen.
-
(2023)Migration, which can be characterized as a temporal or permanent movement of individuals or groups of people from one geographic location to another, is old as humanity itself. As a part of polyethnic states and as a polyethnic state itself, Ukrainians have had strong connections across the borders and migration has been an integral part of life and in present-day Europe, Ukrainians form one of the largest migrant groups around Europe. The main type of migration changed from economic migration to forced migration when the Russian Federation launched a full-scale attack on Ukraine on 24th of February 2022 which caused a massive influx of migrants to European countries. In this master’s thesis, I studied the effect of existing social networks on refugees’ destination choices, and the aim was to examine how the migration of Ukrainians to Europe after the outbreak of full-scale war is linked to the existing Ukrainian minority population in Europe and to the spatial distribution of Ukrainian social interactions with European countries. In addition to this, the aim was also to evaluate the use of novel big data sources, such as Twitter and Meta, and assess how they can provide new insights into studying migration. The first part of the analysis explored the strength of the relationship between existing Ukrainian minorities in EU countries and social connectedness. The second part of the analysis explored further the strength of the relationship over time between the number of refugees in the EU, social connectedness, and distance from Ukraine, and also the spatial distribution of Ukrainian refugees within the EU area. Third, the strength of the relationship was explored over time between social connectedness and the number of Ukrainian Twitter users in Europe. Last, Twitter data was analyzed to get insights into the Twitter use of Ukrainians and how the change in language use is connected to the refugee movement. Results show that high social connectedness values between Ukraine and other European countries are the result of an existing Ukrainian minority in countries. When analyzing the relationship between the refugee movement in 2022 and social connectedness, results suggest that the migration movement is connected to the existing social networks which can be demonstrated by the social connectedness index. The social connectedness index proves to predict quite accurately the mobility of Ukrainians. User information from Twitter data didn’t perform that well in analyses at least on the country level. However, on the regional level, the relationship between Twitter users and the social connectedness index yielded some better results with a moderate relationship in some months. Insights about overall Twitter usage also showed patterns of increased Twitter activity of Ukrainians in the EU and decreased Twitter activity in Ukraine after the invasion. However, in addition to the location of the users and overall activity, language use analyzed from Twitter data also provided insights about linguistic change from Russian to Ukrainian and the use of Ukrainian, Russian, and English in European countries. However, language use analysis didn’t provide significant support for assessing the dependencies between the number of refugees and language use. This thesis explored further the capabilities of the use of the social connectedness index in migration studies and also showed some of the weaknesses of social media-based big data in mobility-related studies.
-
(2017)Tutkimuksen kehyksen muodostaa muutos yhteisöllisyyden kokemisen muodoissa sekä poliittisen viestinnän ja politiikan tekemisen tavoissa. Sosiaalisen median käytön yleistyminen ja suosion kasvu ovat muuttaneet yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen mekanismeja sekä vaikuttaneet politiikkaan ja julkisuuteen tarjoamalla uudenlaisen areenan poliittiselle toiminnalle. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten moderni yhteisöllisyys ilmenee poliittisten puolueiden sosiaalisen median kanavilla julkaistavissa kuvissa. Tutkimuksessa selvitetään, miten kaksi suomalaista poliittista puoluetta representoivat yhteisöllisyyttä Twitterin kuvallisessa viestinnässä, ja millaisten visuaalisten keinojen kautta puolueiden yhteisöllisyys ilmenee näppäilykuvia sisältävissä julkaisuissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aiemman yhteisöllisyyttä, sosiaalista mediaa, politiikkaa ja valokuvausta käsitelleen tutkimuksen ympärille. Teoreettisen viitekehyksen tarjoamia teemoja ovat sosiaalisen median ja kuvallisen viestinnän tuomat muutokset yhteisöllisyyden kokemiseen sekä muutoksen luomat mahdollisuudet ja haasteet poliittisille puolueille. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen median ympärille rakentuvaan tutkimusongelmaan etsitään vastausta poliittisten puolueiden kontekstista. Tutkimuksessa tarkastellaan ilmiötä tapaustutkimuksen tarjoamissa kehyksissä keskittymällä Kokoomuksen ja Vihreiden kuvalliseen viestintään Twitterissä. Tutkimusaineiston muodostavat sekä Kokoomuksen että Vihreiden Twitter-tileiltä kerätyt julkaisut, joihin on ollut liitettynä näppäilykuva. Tutkimusaineiston analyysissa yhdistetään laadullista sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä sekä semioottista kuva-analyysia. Tutkimus osoittaa, että moderni yhteisöllisyys ilmenee poliittisten puolueiden sosiaalisessa mediassa julkaisemissa kuvissa. Tulosten mukaan poliittiset puolueet pyrkivät viestimään ja muodostamaan mielikuvaa edustamansa ideologian ympärille rakentuneesta yhteisöstä. Puolueiden Twitterissä julkaisemissa näppäilykuvissa korostuvat etenkin ryhmäkuvien määrä ja vaikutusvaltaisten poliitikkojen läsnäolo. Lisäksi tulosten mukaan kohteena olevat puolueet keskittyvät informoimaan Twitter-käyttäjiä puolueiden erilaisiin esiintymisiin, kokoontumisiin, kannanottoihin ja kenttätyöhön liittyvistä tapahtumista sekä teemoista. Tutkimustulosten pohjalta tutkimuksessa muodostetaan empiirisestä aineistosta teoreettis-käsitteellinen malli modernin yhteisöllisyyden ilmenemisestä sosiaalisessa mediassa. Modernin yhteisöllisyyden ilmenemisen malli kuvaa yhteisön, julkisuuden ja verkon välisen synteesin. Malli havainnollistaa sen, kuinka modernin yhteisöllisyyden kokemus syntyy yhteisöjen ja yksilöiden välille verkkoympäristön mahdollistamassa aika- ja paikkariippumattomassa julkisuudessa. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat muun muassa Baumanin sekä Maffesolin teokset modernin ja postmodernin yhteisöllisyyden muodoista, Hintikan, Mickelssonin, Highfieldin sekä Gainous & Wagnerin tutkimukset poliittisesta vaikuttamisesta sosiaalisessa mediassa sekä Villin tutkimukset mobiililaitteiden ja näppäilykuvien käyttötarkoituksista osana viestintää.
Now showing items 1-20 of 39