Browsing by Subject "Ukrainan sota"

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani venäläisen News Front -propagandasivuston Suomesta ja Suomen Nato-jäsenyysprosessista kertovaa uutissisältöä. Tutkielma selvittää, millaista kuvaa News Front luo Suomesta ja Suomen Nato-jäsenyyden etenemisestä. Keskeinen käyttämäni käsite on propagandan ja viestinnän tutkimuksen alalla yleistynyt strateginen narratiivi. Strateginen narratiivi tarkoittaa yhteiskunnallisen eliitin intressien mukaisesti muotoiltua kertomusta, joka järjestää nykyhetkeä selittävät historialliset tapahtumat vallanpitäjien kannalta mielekkäästi. Se vetoaa kohdeyleisönsä tuntemiin kulttuurisiin tosiasioihin, maalaisjärkeen ja yhteisön jakamiin myytteihin. Narratiivit välittyvät yleisölle median kautta. Tutkielmani teoriataustassa esittelen propagandan ja strategisen narratiivin teoriaa sekä nyky-Venäjällä käytettäviä narratiiveja. News Front on venäläinen uutissivusto, jolla vierailee miljoonia käyttäjiä kuukaudessa. Vuonna 2014 perustetun sivuston alkuperäinen tarkoitus oli oikeuttaa Krimin niemimaan liittäminen Venäjään, ja sittemmin se on kasvanut maailmanlaajuiseksi propaganda-alustaksi. Sivusto ilmoittaa olevansa yksityinen ja itsenäinen media, joka tarjoaa näkökulmia geopolitiikkaan. Näennäisestä itsenäisyydestään huolimatta sivusto tuottaa Venäjän virallisen linjan mukaisia narratiiveja. Sisällölle ominaista on Nato-vastaisuus ja Venäjä-myönteisyys. Sisällön joukossa on valeuutisia ja salaliittoteorioita. EU, Yhdysvallat ja lukuisat muut maat ovat asettaneet News Frontin perustaja Konstantin Knyrikille pakotteita propagandistisen toiminnan takia. Aineistoni koostuu 102 englanninkielisestä uutisesta ja artikkelista, jotka on julkaistu News Frontissa 15.12.2021–15.3.2023. Englanninkieliset uutiset on todennäköisesti suunnattu kansainväliselle yleisölle. Keräsin aineiston käyttämällä News Frontin sisäistä hakukonetta ja seuraamalla sivuston uutisointia viikoittain. Luokittelin uutisia sen mukaan, mitkä strategiset narratiivit nousivat keskeisesti esiin ja toistuivat uutissisällössä. News Frontin uutissisältö osoittautuu kirjavaksi: joukossa on lyhyitä uutisia kuin analysoivia artikkeleitakin. Osa teksteistä on kopioitu toisilta venäläisiltä uutissivustoilta, osa perustuu länsimaisiin lähteisiin. Lähteiden käyttö ja nimeäminen on vaihtelevaa. Yksittäiset aineiston artikkelit on kirjoitettu yksinomaan News Frontille. Aineistosta käy ilmi, että News Front suhtautuu uutisoinnissaan Suomeen ja Suomen Nato-jäsenyysprosessiin negatiivisesti. Vain yksi aineiston uutinen esittää Suomen positiivisessa valossa. Jäsenyyden hakeminen esitetään typeränä, järjettömänä ja tuhoisana päätöksenä, ja itse jäsenyysprosessi kuvataan kaoottisena epäonnistumisena. Suomen päätös hakea Natoon kuvataan laittomana ja kansan tahdon vastaisena. Aineistossa erottuu viisi keskeistä strategista narratiivia, jotka mukailevat Venäjän hallinnon virallista linjaa. 1) Suomi esitetään Venäjän ja lännen välisen konfliktin osana, passiivisena Euroopan unionin osana tai jopa Yhdysvaltain kolonisoimana vasallivaltiona. Välillä Suomi myös esitetään aktiivisena ja hyökkäävänä. 2) Narratiivi suomalaisten ja venäläisten yhteisestä historiasta kuvaa Suomen Venäjän suojelusta nauttineena maana, joka on kääntynyt Venäjää vastaan unohtaen oman historiansa. 3) Yksittäisissä jutuissa Suomi esitetään lännen tavoin moraalisesti ja kulttuurisesti rappioituneena. Suomen vastakohtana toimii Venäjä, jonka tehtävänä on toimia kunnollisen eurooppalaisen moraalin ja kulttuurin viimeisenä linnakkeena. 4) Moraalisen rappion lisäksi Suomesta luodaan narratiivia taloudellisesti ja poliittisesti epäonnistuneena yhteiskuntana. Esimerkiksi uutisointi maakaasun maahantuonnin loppumisesta ja Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutuksesta Suomen talouteen luovat vaikutelmaa kriisin partaalla olevasta maasta. 5) Narratiivi hajoavasta Natosta toistuu aineistossa, sillä uutisointi keskittyy Suomen Nato-jäsenyysprosessin haasteisiin. Nato-jäsenyyden eteneminen kiinnostaa News Frontia vaihtelevasti. Lisäksi huomaan, että Venäjän narratiivi toisen maailmansodan perinnöstä ja lännen väitetystä natsistisuudesta esiintyy sivuhuomautuksena vain yksittäisissä Suomea koskevissa teksteissä. Analyysini osoittaa myös, että neutraali uutinen voi palvella propagandistisia tarkoituksia, sillä uutisoiminen tietystä asiasta on strateginen valinta. News Frontin uutisista noin puolet on tyyliltään neutraaleja, mutta näennäisestä neutraaliudesta huolimatta ne tuovat esille Venäjän virallisia kantoja ja palvelevat tiettyjä narratiiveja. Tutkielmani havainnot ovat linjassa aiemman Venäjän informaatiovaikuttamisesta ja strategisista narratiiveista tehdyn tutkimuksen kanssa, sillä aiempi tutkimus on havainnut Venäjän kertovan samanlaisia narratiiveja länsimaista. Samoin aiempi tutkimus on kiinnittänyt huomiota Venäjän propagandistisen uutisoinnin negatiivisuuteen ja epätarkkoihin lähdekäytäntöihin. Kokonaiskuvassa Suomen rooli News Frontin propagandassa on kuitenkin marginaalinen, sillä erityisesti Yhdysvallat ja Ukraina saavat merkittävästi enemmän huomiota sivuston sisällöissä.

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, miten Ukrainan sota esitettiin suomalaisten iltapäivälehtien etusivuilla keväällä ja kesällä 2022. Lisäksi tutkin, millainen kuva Venäjästä ja presidentti Vladimir Putinista rakentui iltapäivälehtien etusivujen perusteella. Tutkielmani viitekehyksenä on suomalaisen iltapäivälehdistön, ulkomaanjournalismin ja kehysteorian parissa tehty tutkimus. Ensisijainen tutkimuskysymykseni on: Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan esitettiin iltapäivälehtien etusivuilla? Toinen kysymykseni liittyy tarkentaen Venäjään: Miten Venäjä ja presidentti Putin esitettiin iltapäivälehtien etusivuilla? Tutkielmani aineistona ovat 25.2.2022–26.8.2022 julkaistujen Iltalehden ja Ilta-Sanomien printtilehtien etusivujen pääuutiset. Aineisto koostuu kaikkiaan 304 etusivun pääuutisesta. Ajanjakso kattaa lähes tasan puoli vuotta Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta. Analysoitavat etusivujen pääuutiset olen tallentanut iltapäivälehtien digitaalisista näköisversioista keväällä 2023. Tarkastelen aineistoani määrällisen sisällönerittelyn avulla. Määrällisestä tarkastelusta kumpuavia havaintoja syvennän kehysteoriaa soveltaen. Maisterintutkielmani osoittaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli keskeinen etusivujen pääuutisaihe tarkasteluaikana. Varsinaisia sodan tapahtumia enemmän etusivutilaa saivat kuitenkin Venäjä ja Putin. Sodan ja Venäjän ohella keskeinen etusivujen pääuutisaihe oli tarkasteluaikana Suomen muuttunut turvallisuus- ja puolustuspoliittinen tilanne sekä Nato-prosessi. Tutkielmani määrällisen tarkastelun perusteella havainnoin, että sekä sota Ukrainassa että Venäjä tavattiin esittää ulkomaisten politiikan ja talouden toimijoiden kautta. Merkittävin heistä oli Vladimir Putin, jonka nimi mainittiin peräti 83 pääuutisen pääotsikossa. Lisäksi havaitsin, että niin sota kuin Venäjä tavataan esittää aikuisten miesten kautta. Sukupuolen ja sukupolven moninaisuus oli sotaa ja Venäjää koskevissa etusivuissa vähäistä. Määrällisen tarkasteluni pohjalta muodostin kehysteoriaa hyödyntäen kolme Ukrainan sotaan liittyvää kehystä: Inhimillinen kärsimys, sodan selitykset sekä Putinin tappiot. Vastaavasti Venäjä ja Putin -aihepiirin uutisista muodostui kolme kehystä, jotka nimesin Putin henkilönä, Putin presidenttinä ja Putinin suunnitelmat.

Tässä tutkielmassa tarkastelen Ukrainan sodan valokuvia ja niiden luomia todistamispositioita The Guardianin kolmessa valokuvaesseessä (2022–2023). Analysoin sodan ensimmäisen vuoden valokuvia, niiden sisältöä, visuaalisia ja teknisiä erityispiirteitä, mahdollisia intertekstuaalisia viittauksia sekä yhteyttä laajempaan sodan kontekstiin. Näiden seikkojen perusteella tarkastelen myös sitä, millaisiin katsomisasemiin eli todistamispositioihin valokuvat ohjaavat katsojaa. Tässä tutkielmassa tarkoitan todistamisella pinnallista ja nopeaa kuvan näkemistä syvempää, osallistavampaa, vastuullisempaa ja tiedostavampaa tapaa katsoa valokuvia. Katsojasta tulee tällöin näkemiensä valokuvien välityksellä osallinen sodan tapahtumiin. Sodan tapahtumien todistaminen vaatii katsojaa tekemään jotakin näkemälleen kärsimykselle. Aineistoni 88 valokuvaa kuvaavat sotaa joko humanitaarisena kriisinä tai aseellisena konfliktina. Sodan humanitaarisesta kriisistä kertovat 50 valokuvaa, joiden teemana on kärsimys, pakeneminen ja sodan arki. Nämä valokuvat kutsuvat todistamaan erityisesti affektiivisesta ja humanitaarisesta todistamispositiosta käsin. Sotaa aseellisena konfliktina ilmentävät 38 valokuvaa, jotka teemoiltaan kuvaavat sodan osapuolia sekä sodan tuhoja. Aseellisen konfliktin valokuvat ohjaavat katsojaa todistamaan tapahtumia ennen kaikkea politisoidusta ja syyttävästä todistamispositiosta käsin. Hyödynnän todistamisen typologisoinnissa mediatutkija Maria Kyriakidoun (2015) tutkimusta, mutta laajennan ja täydennän hänen käsitteellistystään tutkielmaani paremmin sopivaksi. Analysoin näitä sotavalokuvien teemoja nostamalla tarkasteluni keskiöön kustakin teemasta muutamia valokuvia. Nämä yksittäiset valokuvat toimivat esimerkkeinä edustamastaan teemasta, ja niiden avulla pureudun sodan visuaalisiin esitystapoihin. Tarkoituksenani on osoittaa, miten The Guardian esittää yleisölleen Ukrainan sotaa. Sotavalokuviin sisältyy tyypillisesti vähintään implisiittisesti kärsimyksen kuvaaminen. Toisten ihmisten oikeaa kärsimystä sisältäviä valokuvia voi olla vaikea katsoa. Argumentoin, että katsojan vaikeista tunteista huolimatta tällaisia kärsimyksestä, väkivallasta ja materiaalisesta tuhosta kertovia valokuvia on kuitenkin katsottava. On tärkeää ymmärtää, millaisia konflikteja ympärillämme tapahtuu ja millaisilla tavoilla media pyrkii esittämään konflikteja ja kriisejä sekä samalla vaikuttamaan katsojaan. Sotavalokuvat esittävät katsojalleen vaatimuksen siitä, että katsojan on tehtävä jotakin todistamansa kärsimyksen helpottamiseksi.