Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Uskontodialogi"

Sort by: Order: Results:

  • Jäppinen, Sari K. (2019)
    Tiedekunta/Osasto  Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Laitos  Institution TekijäFörfattare Sari K. Jäppinen Työn nimi Arbetets titel Juutalais-kristillinen uskontodialogi toisen maailmansodan jälkeen Oppiaine  Läroämne Uskontotiede Työn laji Arbetets art Pro gradu -tutkielma Aika Datum Tammikuu 2019 Sivumäärä Sidoantal 92 Tiivistelmä Referat Tutkielman aiheena on juutalaisten ja kristittyjen välillä toisen maailmansodan jälkeen toteutunut vuoropuhelu, jota tarkastellaan uskontodialogin näkökulmasta. Tutkielman ajallinen rajaus toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan perustuu juutalais-kristillisen dialogin huomattavaan yleistymiseen holokaustin jälkeen. Tutkielman taustaosiossa tarkastellaan mistä uskontodialogissa olemuksellisesti on kysymys ja mitä ovat uskontodialogin keskeiset periaatteet ja edellytykset. Uskontodialogin määrittelyn lisäksi taustaosiossa tarkastellaan juutalaisuuden ja kristinuskon historiallista taustaa. Uskontodialogi ja uskontodialogille ominaiset periaatteet ja edellytykset muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen jota vasten juutalais-kristillistä vuoropuhelua tarkastellaan. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Minkälaiset teemat nousevat esille juutalais-kristillisessä vuoropuhelussa ja 2) Miten uskontodialogin periaatteet ja edellytykset toteutuvat juutalais-kristillisessä dialogissa? Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu juutalais-kristillisiä suhteita ja dialogia käsittelevistä kristillisistä ja juutalaisista virallisista asiakirjoista ja dokumenteista. Lähdeaineistossa on mukana kolme katolisen kirkon, yksi Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN), yksi Luterilaisen maailmanliiton (LML) sekä kaksi juutalaista asiakirjaa. Ajallisesti lähdeaineiston asiakirjat sijoittuvat vuosille 1965–2015. Aineistoa käsitellään sisällönanalyysia analyysimenetelmänä käyttäen. Uskontodialogi lähestymistapana on moniulotteinen ja saa erilaisia muotoja sen mukaan keitä dialogiin osallistuu, minkälaisessa kontekstissa dialogi tapahtuu ja mitkä ovat dialogin tavoitteet. Uskontodialogin lähtökohtana on sitoutuminen omaan uskonnolliseen traditioon ja sen edustamiin totuuskäsityksiin. Keskeisiä uskontodialogin periaatteita ovat vastavuoroisuus ja molemminpuolinen kunnioitus. Uskontodialogin eettiseen dimensioon sisältyy dialogin osapuolten mahdollisuus määritellä oma itseymmärryksensä. Uskontodialogissa keskeistä on oman uskonnollisen identiteetin säilyttäminen. Uskontodialogille ominaista on traditioiden yhtäläisyyksien ja erojen tarkastelu. Uskontodialogin epistemologisia edellytyksiä ovat avoimuus uskonnollisen toisen totuuskäsityksiä kohtaan sekä uskontodialogin mieltäminen mahdollisuutena kasvaa omissa totuuskäsityksissä. Uskontodialogiin liittyy halu kuunnella ja ymmärtää uskonnollista toista. Uskontodialogi edellyttää käsitystä uskonnoille yhteisestä pohjasta joka mahdollistaa vuoropuhelun. Toisen maailmansodan jälkeen toteutuneen juutalais-kristillisen dialogin teemoiksi nousevat juutalaisten ja kristittyjen välinen uusi rakentava suhde, juutalaisiin kohdistetun syrjinnän ja antisemitismin torjuminen, kumppanuus ja yhteinen toiminta, Israelin valtio sekä opilliset kysymykset. Juutalais-kristillisessä uskontodialogissa traditioita yhdistävät tekijät luovat lähtökohdan ja pohjan dialogille. Opilliset kysymykset muodostavat juutalaisuuden ja kristinuskon väliset keskeiset erot. Juutalais-kristillisessä dialogissa toteutuu tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Juutalaisten ja kristittyjen suhdetta aiemmin leimannut teologinen vastakkainasettelu on korvautunut kumppanuudella ja dialogilla tasavertaisten osapuolten kesken. Keskinäinen kunnioitus ilmenee toisen uskonnollisen vakaumuksen sekä opillisten erojen kunnioittamisena. Juutalais-kristillisen dialogin tavoitteita ovat toiminta rauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta sekä antisemitismin torjuminen. Kristityille dialogissa juutalaisten kanssa on tärkeää oppia miten juutalaiset määrittelevät oman kulttuurinsa ja uskontonsa. Avainsanat – Nyckelord Uskontodialogi, dialogi, juutalais-kristillinen uskontodialogi, juutalaisuus, kristinusko Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja
  • Weckström, Laura (2019)
    Tässä tutkielmassa tutkittiin Suomen Lähetysseuran (SLS) tekemää työtä muslimien ja kristittyjen kohtaamispaikassa Brücke-Köprülla Saksan Nürnbergissä vuosina 1993-2004. Lähetysseura teki työtä yhteistyössä Baijerin maakirkon lähetysosaston (Missionswerk) sekä paikallisen St. Johanniksen seurakunnan kanssa. Päätutkimuskysymykseksi muodostui: mitä uskontojen välinen keskustelu Brücken työssä merkitsi? Tutkimuksessa selvitin myös sitä kehityskulkua, joka johti Brücken työn aloittamisesta sen lopettamiseen. Tutkin myös, mitä tavoitteita työllä oli ja minkälaisia haasteita työssä kohdattiin. Tutkimukseni tärkeimpänä lähteenä käytin Suomen Lähetysseuran arkistosta löytyviä Brücken työtä koskevia asiakirjoja. Käytössäni oli toimintakertomuksia, johtoryhmien ja lähettien kokousten pöytäkirjoja, sekä lähettien kiertokirjeitä. Käytin aineistona myös SLS:n julkaiseman Suomen Lähetyssanomien Brückeä koskevia artikkeleja. Selkeimmäksi syyksi dialogityön aloittamiselle Euroopassa nousi huoli Euroopan muuttuvasta uskonnollisesta kentästä. Kasvava sekularisaatio ja ei-kristittyjen maahanmuutto tekivät lähetystyön mielenkiintoiseksi myös Euroopassa. Työn tärkeimpiä tavoitteita olivat yhteiskuntarauhan edistäminen saksalaisten ja Saksan suurimman muslimiryhmän, turkkilaisten välillä, evankeliumin jakaminen muslimeille, sekä kiinnostuksen herättäminen muslimityötä kohtaan Baijerin kirkossa. Tärkeimpänä työvälineenä tavoitteiden saavuttamiseksi toimi dialogi. Dialogi-menetelmänä käytettiin niin kutsuttua todistuspalvelua, jossa pyrittiin siihen, että kristityt antaisivat yhteisissä keskusteluissa mahdollisimman avoimen ja kutsuvan todistuksen uskostaan ja sama mahdollisuus annettiin myös muslimeille. Dialogi toimi tärkeänä välineenä yhteyden avaamisessa saksalaisten turkkilaisten välille. Teemalliset keskusteluillat, yhteiset juhlat ja avoimet illat olivat esimerkkejä dialogin eri muodoista Brücken työssä. Dialogi merkitsi ensisijaisesti tasa-arvoista kahden ihmisen välistä keskustelua. Brücken työ päättyi SLS:n osalta, kun se liitettiin viralliseksi osaksi Baijerin kirkon työtä. Syy sille, että uskontodialogi nähtiin tärkeämpänä maakirkon puolella, oli etenkin 2000-luvun alussa kasvanut islamin radikalisaatio ja ulkomaalaisvihamielisyys.