Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "WTO"

Sort by: Order: Results:

  • Finnish Mechanical Forest Industry SME Perceptions of Export Barriers to Russia 
    Pirttilahti, Maria (2013)
    This Master’s Thesis studies the main barriers in exporting forest products from Finland to Russia. The barriers are studied on three levels: the home market in Finland, the host market in Russia, and the internal resources and organization of the firms. In addition, the perceptions of industry producers on Russia’s WTO membership are examined. The focus of the study is on the mechanical forest industry circumstances and on the perceptions of small and medium-size producers that are currently not exporting to Russia. The home and host markets are examined through analyses of previous findings with emphasis on the most influential aspects. In addition, a survey is conducted to study the perceptions of producers. The sample consists of 28 small and medium-size producers within the mechanical forest industry in Finland. The survey was conducted between January and February 2013. The main barriers on the home market were in connection to economic circumstances. The production costs and the challenging competitive circumstances in particular were highlighted. In the host market, challenges were more complex and emerged from a web of factors. Nevertheless, emphasis was given to bureaucracy, corruption, and legal aspects. The surveyed industry producers stressed barriers emerging from the host market. Smaller firms were particularly concerned with cultural and language aspects. The WTO membership was perceived to have only a neutral effect in terms of instigating export activities. The results of this study thus indicate that potential exporters in Finland face a number of export barriers, and Russia’s WTO membership alone does not result in greater inclination towards exporting.
  • Invoking the Security Exceptions under GATT : Are Economic Sanctions Eroding the Foundation of the WTO? 
    Mustonen, Marika (2016)
    The national security exception under Article XXI of GATT is a major exception to Members’ obligations under the WTO. However, it has been claimed to be a loophole to the WTO system, and it goes beyond the principles of general international law on lawful suspension of treaty obligations. Throughout the GATT 1947 and WTO practice, from early cases to the case US – Helms-Burton regarding the U.S. embargo against Cuba, it has not yet been resolved whether Article XXI could be subject to the WTO dispute settlement system. The subject matter of this thesis has significant importance today. Russia imposed counter sanctions on the EU, Norway, the United States, Australia and Canada, and banned the importation of listed agricultural products, raw materials and food from the targeted countries. By doing so, Russia violated its obligations under the WTO. However, Russia justified its measures stating that it is a matter of its ‘national security interests’. Economic sanctions have played a role in the trade arena as a tool for states’ foreign policy. The relationship between the WTO and national security remains still unresolved after nearly 70 years. The Russian unilateral justification for its counter sanctions, could make a potential case to the WTO panels or the Appellate Body on Article XXI of GATT. This thesis will discuss, whether the WTO panels and the Appellate Body should have a competence to investigate the national security exception Article XXI of GATT in a dispute, and second, whether they can assess the justification of economic sanctions taken under Article XXI(b)(iii) of GATT, and third, if so, how such assessment and interpretation of justification could be conducted. Forth, it will be reviewed whether the WTO should tolerate the unlimited invocation of Article XXI by Members. This thesis is faithful to legal dogmatic method. To understand the subject matter, the first part will shortly explain the main provisions of GATT and economic sanctions in the context relevant to this study, and then provide an overview of the WTO jurisdiction and its dispute settlement system in the light of state sovereignty, which is vital to bear in mind in the discussion of national security. In the second part, this thesis will study thoroughly Article XXI of the GATT, focusing on its most controversial subsection (b)(iii). To understand well the key issues, it is necessary to discuss in this part the historical background and the preliminary works of the security exception clause. This will be examined and assessed through the relevant cases on the invocation of the Article XXI, in the light of the presented varying interpretations and factual grounds. The third part will look at the WTO panels’ and the Appellate Body’s possible methods for interpreting ‘justification’ of economic sanctions taken under Article XXI(b)(iii) of GATT, both in the light of case history and principles of general international law, and will propose an alternative approach which could be applied arising national security related disputes. Last, the conclusion will summarize the findings and make suggestions for possible solutions for the current controversy.
  • Suomi globaalissa palvelukaupassa : palvelukauppaa monenkeskisesti ja etuuskohtelulla 
    Kasanen, Mika (2011)
    Tutkielmassa tarkastellaan Suomen kansallisia palvelumarkkinoita vapauttavia sitoumuksia kansainvälisissä kauppasopimuksissa. WTO:n Dohan monenkeskisen neuvottelukierroksen pitkittyminen on osaltaan lisännyt kahdenkeskisten ja etuuskohteluun perustuvien sopimusten suosiota. Myös EU on vuoden 2006 strategisen linjauksen mukaisesti aloittanut neuvottelut uuden sukupolven etuuskohtelusopimuksista. Sopimukset kattavat yhä useammin uusia kaupan aloja, kuten palvelujen kaupan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Coxin (1986) neogramscilainen näkemys neoliberalistisen vapaakaupan hegemoniasta.Tutkimukselle asetetaan kolme kysymystä. Ensinnäkin, miten Suomen palvelukaupan sitoumukset eroavat GATS-sopimuksen, Dohan neuvottelukierroksen GATS-tarjouksen ja etuuskohtelusopimuksen välillä? Toiseksi, millä palvelusektoreilla Suomi on vapauttamassa kansallisia palvelumarkkinoitaan? Kolmanneksi, ovatko Suomen etuuskohtelusopimuksen sitoumukset ristiriidassa WTO:n Dohan kierroksen loppuunsaattamiseksi sekä millä tavalla sitoumukset ilmentävät vallitsevaa vapaakaupan ideologiaa. Monenkeskistä palvelukauppaa säännellään vuonna 1995 solmitulla GATS-sopimuksella. Palvelujen erityispiirteistä johtuen palvelukaupalle on määritelty neljä eri toiinitusmuotoa: rajan ylittävä, kulutus ulkomailla, kaupallinen läsnäolo ja henkilöiden tilapäinen läsnäolo. Jokaisessa toimitusmuodossa sitoumukset kirjataan erikseen markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun osalta. Palvelukaupan sidontalistat osoittavat millä sektoreilla ja kuinka kattavasti jäsenmaa sitoutuu vapauttamaan palvelumarkkinoitaan. Tutkimusaineisto koostuu voimassa olevasta GATS-sopimuksesta, Dohan kierroksen GATS-tarjouksesta ja CARIFORUM-valtioiden kanssa solmitusta etuuskohtelusopimuksesta. Suomen palvelukaupan sitoumuksia analysoidaan Marchettin ja Royn (2008) kvantitatiivisella pisteytysmenetelmällä kaikissa palvelukaupan toimitusmuodoissa. Menetelmän avulla saadaan kattava tulos kunkin sopimuksen kattavuudesta ja laadusta. Tulokset osoittavat GATS-sopimuksen kattavan 61 %, GATS-tarjouksen 68 % ja CARIFORUM-sopimuksen 87 % kaikista palvelusektoreista. Etuuskohtelusopimus sisältää merkittävän määrän uusia kauppaa vapauttavia palvelusektoreita. Sitoumusten syvyyden eli laadun tarkastelu vahvistaa kuvaa entisestään. GATS-sopimuksen laaduksi saadaan 47, GATS-tarjouksen 56 ja CARIFORUM-sopimuksen 72. Analyysin perusteella nähdään etuuskohtelusopimuksen edustavan GATS+ -tyyppistä sopimusta, jossa Suomi vapauttaa palveluitaan huomattavasti laajemmin ja syvemmin, kuin WTO:ssa. Valittujen palvelusektorien analyysi kuitenkin osoittaa sitoumusten välillä olevan merkittäviä eroja. Palvelukauppaa eniten liberalisoivia sitoumuksia havaitaan mm. tietotekniikka-, televiestintä-, rakennus- ja turistipalveluissa. Audiovisuaalisissa-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa Suomella ei ole lainkaan sitoumuksia tarkastelluissa sopimuksissa. Tulosten valossa huoli julkisiksi luokiteltavien palvelujen vapauttamisesta osoittautuu perusteettomaksi. Suomen palvelukaupan sitoumusten tarkastelu ei osoita ristiriitaa Dohan neuvottelukierroksen loppuun saattamiseksi. Täten tarkasteltujen sitoumusten voidaan tulkita edustavan sitä tasoa, johon Suomi on valmis sitoutumaan monenkeskisten GATS-neuvottelujen loppuunsaattamiseksi. Tulokset osoittavat, että etuuskohtelusopimus vahvistaa WTO:n neoliberalistista ideologiaa palvelukaupan syvemmästä vapauttamisesta Dohan monenkeskisten neuvottelujen pitkittymisestä huolimatta. Tutkielman lopussa esitetään kolme jatkotutkimuksen aihetta. Marchettin ja Royn (2008) menetelmällä ei ole mahdollista sitoumusten de novo vapauttamisen asteesta kansallisella tasolla. Kansallisen lainsäädännön tarkastelulla olisi mahdollista osoittaa, miten sitoumukset käytännössä toteutuvat Suomen palvelumarkkinoilla. Toinen jatkotutkimuksen aihe olisi henkilöiden tilapäisen läsnäolon toimitusmuodon erillinen tarkastelu. Tämä palvelisi erityisesti keskustelua Suomen tulevaisuuden väestörakenteen ja työvoimapolitiikan haasteista. Kolmas hedelmällinen jatkotutkimuksen aihe olisi palvelukauppasopimusten tarkastelu prosessina, toimijuuden ja vallankäytön näkökulmasta.
  • Towards a Better Governance of Global Trade and Investments : The Historical Relevance of the International Trade Organization and Its Lessons for the Contemporary Trade and Investment Regulation 
    Saarnio, Tommi (2021)
    The importance of global regulation in the field of trade and investments is stronger than ever. Globalization has created a deep global integration, where capital is highly mobile, crises are more common and inequality is at unprecedented levels. Currently, the World Trade Organization (WTO) is trying to reform its operations and looking for a way forward during a period of an intense debate between the neoliberal ideology and feasible alternatives. This thesis investigates the creation and provisions of the International Trade Organization (ITO) and compares it to the WTO. It seeks to show how the ITO can provide fresh ideas and solutions to the contemporary challenges. This thesis utilizes comparative analysis to examine the investment regulation in the two organizations. More generally, this thesis is influenced by the critical realist approach to social sciences. The primary sources for the analysis are the Havana Charter, the Agreement on Trade-Related Investment Measures (TRIMs) and the General Agreement on Trade in Services (GATS). The comparative analysis indicates that there are major differences in the treatment of investments between the ITO and the WTO. First, the TRIMs and GATS Agreements tend to support the WTO’s main objective of liberalization, which stems directly from the neoclassical theory. In contrast, the Havana Charter appears to be a more heterodox from the perspective of economic theory. In addition, the findings suggest that the Havana Charter is more development-friendly, has more balanced regulation between investors and host countries, and regulates also private actors, such as multinational corporations. From the end of the 20th century until this day, liberalization has reigned in the trade and investment domain. It is argued that in the future, more emphasis should be put on a wide variety of issues to support sustainable and inclusive development. Furthermore, it is suggested that the ITO points towards global Keynesianism, which could serve as an adequate path towards a better governance of global trade and investments in the 21st century.
  • World Trade Organisation’s Empty Promises on Gender Equality : Behind the Buenos Aires Declaration on Women and Trade 
    Hattunen, Anna (2021)
    Ortodoksisten talousteorioiden mukaan kaupankäynti on luonnollinen prosessi, joka ikään kuin tapahtuu itsestään. Naiset ja heidän kokemuksensa sivutetaan usein tämän talousnäkemyksen seurauksena. Maailman Kauppajärjestöä (WTO) on esimerkiksi kritisoitu sen heikoista, sukupuolten tasa-arvoa edistävistä toimista. Yksi WTO:n sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimi on ”Buenos Airesin julistus”, jonka tavoite on edistää naisten osallistumista maailmankauppaan. Vuonna 2017 yli sata WTO:n jäsenmaata allekirjoitti kyseisen julistuksen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tätä WTO:n ensimmäistä mittavaa pyrkimystä edistää naisten taloudellisia oikeuksia. Tutkielmassa vastataan tarkemmin siihen, miten Buenos Airesin julistukseen päädyttiin. Tutkielmassa tutkitaan myös, kuinka sukupuolikysymykset ja naisten oikeudet ovat muuttuneet ja muovautuneet globaalissa hallinnassa ja perehdytään erityisesti toista maailman sotaa edeltäviin vuosikymmeniin. Kun tarkastellaan sukupuolen ja vapaakaupan suhdetta, voidaan paremmin ymmärtää, miten ajan saatossa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet Buenos Airesin julistuksen syntyyn. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan WTO:n roolia sukupuolten tasa-arvon edistäjänä. Feminististä poliittista taloutta sekä postkolonialistisia talousaatteita hyödynnetään tutkielman teoreettisena viitekehyksenä. Vapaata kauppaa analysoidaan reformistisesta näkökulmasta. Feministisessä talousteoriassa painotetaan usein, että kauppa ei ole ainoastaan luonnollinen prosessi. Kauppa määritetään sosiaalisena konstruktiona, johon lukuisat tekijät vaikuttavat. Tutkielman analyysin perustana toimii Peggy Antrobusin teoria sukupuolten ulottuvuuksista globaalissa hallinnassa. Ajatus sukupuolten epätasa-arvosta on muuttunut, mikä käy ilmi tutkielman analyysistä. Sen lisäksi analyysissa osoitetaan, että sukupuolten tasa-arvoa koskevat kysymykset ovat lisääntyneet kansainvälisesti. Buenos Airesin julistuksen taustalla on monia vaiheita, joita globaalin hallinnan erilaiset trendit myös vahvistavat. Nykyisen hegemonian mukaan vapaakauppa hyödyttää kaikkia ihmisiä tasapuolisesti. Kriittinen tutkimus on kuitenkin osoittanut tarpeen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Näin ollen tutkielman analyysissa tarkastellaan myös WTO:n roolia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Sen sijaan että WTO yrittäisi löytää ja purkaa sukupuolten epätasa-arvoon vaikuttavia juurisyitä, analyysissä selviää, että WTO pyrkii ensisijaisesti tukemaan naisten taloudellista voimaantumista ja yrittäjyyttä. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että globaalissa hallinnassa tapahtuvilla muutoksilla ja kansainvälisillä organisaatioilla on merkittävä vaikutus sukupuolten tasa-arvoon. Tutkielman johtopäätöksissä pohditaan myös sitä, miten sukupuolikysymykset on otettu huomioon historian saatossa. Johtopäätöksissä korostetaan lopulta luotettavan datan, valvonnan ja evaluoinnin keskeistä merkitystä vapaan kaupan sukupuolittuneiden vaikutusten tutkimuksessa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO