Browsing by Subject "Wuolijoki"

Pro gradu –työn aihe on kolmiodraamojen kuvaaminen Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmäsarjassa. Tavoitteena on tarkastella teossarjan kolmiodraamateemaa kolmesta eri näkökulmasta: henkilöiden kuvauksen ja kehityksen kautta, kirjallisuudessa toistuvana teemana ja eri motiivien esilletuojana sekä 1900-luvun alun yhteiskunnallisena kysymyksenä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Niskavuori-sarjan lajityyppiä. Aineistona käytetään Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjaan kuuluvia näytelmiä Niskavuoren naiset, Niskavuoren leipä, Niskavuoren nuori emäntä, Niskavuoren Heta ja Entäs nyt, Niskavuori. Tutkimuksen teoriataustana ovat draamateoria, rakkautta kirjallisuudessa tarkastelevat tutkimukset, kehitysromaanin teoria ja tutkimus sekä seksuaalisuutta ja avioliittoa tarkasteleva sosiologinen tutkimus. Niskavuori-sarjan lajityyppiä tarkasteltaessa huomataan sarjan olevan lajien sekoitus. Toiset näytelmistä ovat enemmän tragedioita, toiset taas draamoja tai tragikomedioita. Koomisia piirteitä näytelmissä edustaa toistuva ironia, mutta realistisuus rajoittaa komiikkaa samoin kuin tragiikkaakin. Näytelmien elokuvasovitukset ovat pitkälti melodraamoja, ja myös tekstissä on paljon melodramaattisia aineksia, erityisesti kolmiodraamojen käsittelyssä. Henkilöhahmot kehittyvät draaman lakien alaisina, mutta he myös taantuvat, ja heidän kehityksensä jakautuu koko sarjan läpi kestäväksi. Usein tutkimuksissa toistellut käsitykset henkilöiden heikkoudesta, vahvuudesta, vaikutuksesta toisiinsa ja kehityksestä eivät lähemmässä tarkastelussa pidäkään paikkaansa: henkilöt ovat kompleksisia ja realistisia. Kielletyn rakkauden ja kolmiodraamojen motiivit, kuten kuolema, elämä, kielto, mustasukkaisuus ja kaipuu luontoon toimivat myös henkilökuvauksen keinoina. Yhteiskunnallisesti teokset ottavat kolmiodraamakysymyksissä kantaa erityisesti yksinhuoltajien ja naisten asemaan. Laajempi suvaitsevaisuus on kuitenkin teossarjassa rajallista. Tämä näkyy esimerkiksi Martan hahmon voimattomuudessa ja sisäistekijän tuomitsevassa asenteessa Marttaa kohtaan. Siksi tutkimus keskittyy varsin paljon tähän henkilöön, jossa yhdistyy monta kolmiodraaman hahmoa sekä josta syntyy teossarjan myötä melodraamaa jo käytöksessään kantava, moniulotteinen hahmo.