Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Xinjiang"

Sort by: Order: Results:

  • Miettinen, Sissi (2024)
    Tämän tutkielman aiheena on Kiinan Xinjiangin uiguurialueen ihmisoikeustilanteen käsittely ihmisoikeusneuvostossa syksyllä 2022. Tutkielmassa eritellään retorisia keinoja, joilla Kiinan sisäistä ihmisoikeustilannetta käsiteltiin ja analysoidaan sitä, millaista argumentaatioita alueen tilanteeseen puuttumisen puolesta sekä vastaan käytettiin. Kiina on jo pidemmän aikaa toiminut ja nähty vallitsevien ihmisoikeusnormien haastajana. Kiina pyrkii korostamaan suvereniteetin merkitystä ja haastaa suvereniteetin normin nojalla ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen yhteistyöhän sekä vastuuseen tähtäävää vastakkaista argumentaatiota. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportin perusteella voidaan todeta, että Kiina on myös 2000-luvun aikana vahvistanut toimiaan ja ihmisoikeusloukkauksia Xinjiangin alueen uiguuriväestöä kohtaan. Kiina näkee Xinjiangin alueella tapahtuvan terroristisia iskuja ja separatismin kasvua, mikä on Kiinan mukaan oikeuttanut maan hallinnon ihmisoikeuksia loukkaavat toimet. Aineistona tutkielmassa käytetään YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston 31.8.2022 julkaisemaa raporttia Xinjiangin alueen ihmisoikeushuolien arvioinnista sekä 51. istunnon aikana käytyjä yleisdebatteja. Yleisdebatit asiakohdista kaksi ja neljä käsittelivät muiden aiheiden lisäksi Kiinan sisäistä ihmisoikeustilannetta sekä uiguureja kohtaan aiheutettuja ihmisoikeusrikkomuksia. Nämä teemat tulivat keskusteluun julkaistun raportin takia. Tutkielmaan on valikoitunut asiakohta kahden ja neljän puheenvuoroista ne, joissa Kiinan sisäinen ihmisoikeustilanne on mainittu. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan Xinjiangin aluetta koskevan päätösluonnoksen äänestystilaisuutta ja sen aikana pidettyjä puheenvuoroja. Retoriikka on kielen väline ja keino vaikuttaa. Retorisin keinoin on mahdollista vaikuttaa yleisön mielipiteeseen. Esimerkiksi ihmisoikeusneuvoston äänestävien jäsenmaiden mielipiteisiin voidaan argumentaation keinoin vaikuttaa, mikä puolestaan vaikuttaa maiden äänestyskäytökseen. Tutkielmassa hyödynnetään Chaïm Perelmanin retorista analyysia, jonka avulla selvitetään millaista argumentaatiota syksyllä 2022 ihmisoikeusneuvostossa käytettiin Xinjiangin ihmisoikeustilanteen käsittelyssä. Tutkielmassa analysoidaan eri ryhmien argumentaatiota, heidän yleisöjään sekä toistuvia teesejä. Retorisen analyysin tavoitteena on hahmottaa, mihin eri ryhmittymät pyrkivät vetoamaan ja millainen mahdollinen vastakkainasettelu ryhmillä on. Tutkielmassa hyödynnetään myös normihaastamisen teoreettista kehystä. Tutkielman hypoteesina on, että Kiina on vahvasti toisaalta puolustanut suvereniteetin normia ja vastustanut ylikansallista puuttumista valtioiden sisäisiin ihmisoikeusongelmiin. Kiina ja muut Xinjiangin ihmisoikeustilanteeseen puuttumista vastustavat ovat argumentaatiossaan nojanneet esimerkiksi puolueettomuuden ja suvereniteetin normeihin haastaakseen ihmisoikeusneuvoston toiminnan pohjalla olevia normeja kansainvälisestä vastuusta ja ihmisoikeuksista. Puolesta ja vastaan argumentit käyttivät laajasti myös Perelmanin erittelemiä retorisia keinoja vakuuttaakseen kohdeyleisön oman näkemyksensä oikeellisesta. Xinjiangin alueen ihmisoikeustilanteesta virallista keskustelua ajava päätösluonnos hylättiin ihmisoikeusneuvoston 51. istunnossa syksyllä 2022. Tämän nojalla olemassa olevia ihmisoikeusnormeja haastava retoriikka ainakin osittain onnistui haastamisessaan. Tutkielmassa käsitellään äänestystulosta ja yleisesti Kiinan käsittelyn ymmärtämistä kontekstoivasti ihmisoikeusneuvoston vahvistunutta suojelumandaattia, Kiinan mahdollisuutta hyödyntää ihmisoikeusneuvoston toimintaympäristöä sekä valtioiden välisiä jännitteitä, etenkin Kiinan ja länsimaiden välillä. Tutkielma päätyy normihaastamisen teorian mukaiseen lopputulokseen siitä, että ihmisoikeusneuvostossa normit ovat jatkuvan haastamisen kohteena ja kilpailu niiden määritelmistä on osa neuvoston arkea. Kiinan sisäistä tilannetta käsitelleet puheenvuorot ja julkaisut syksyn 2022 ajalta osoittavat osaltaan sen, että kansainvälisesti korkealla tasolla liberaalit ihmisoikeusnormit ovat jatkuvan haastamisen kohteena.