Browsing by Subject "Zahavi"

Musiikillinen metri on ongelmallinen käsite, joka on ollut jatkuvassa muutostilassa, eikä sen määritelmästä olla päästy yksimielisyyteen. Ratkaistakseni ongelman, esitän tässä työssä musiikillisen metrin määritelmän, jonka mukaan musiikillinen metri on aikatietoisuutta musiikissa, eli välittömän havainnon kohteiden kestollista suhteuttamista toisiinsa. Perustan ehdotukseni Gallagher & Zahavin The Phenomenological Mind (2012) -kirjan tieteenfilosofiseen kontekstiin, ja luon sen pohjalta ensiksi fenomenologiapohjaisen määritelmän aikatietoisuudesta. Sen jälkeen kuvaan, miksi ja miten musiikillinen metri on aikatietoisuutta musiikissa, sekä osoitan kuinka tämä on käytännöllinen viitekehys musiikkianalyysissä. Tutkielman analyyttisessä osiossa sovellan määritelmääni empiirisesti tutkimalla Chopinin etydin cis-molli op. 25 nro. 7:n metrisiä rakenteita kolmella eri kerrostuneisuuden tasolla. Käytän analyysissä apuna jo olemassa olevia Harald Krebsin kirjassaan Fantasy Pieces. Metrical Dissonances in the Music of Robert Schumann (1999) ja William Rothsteinin kirjassaan Phrase Rhythm in Tonal Music (1989) esittelemiä teorioita sekä itse kehittämääni musiikin metristä hierarkiaa tutkivaa teoriaani. Analyysini kykenee ottamaan kattavasti huomioon teoksen metriset ominaisuudet alhaalta ylös koherentissa kokonaisuudessa, ja se ottaa huomioon myös metrin yhteyden teoksen harmoniaan, fraasirakenteeseen ja muotoon. Analyyttisesti uutta on muinaiskreikkalaisen metron-ajattelun käyttö nykyaikaisessa analyysin kontekstissa, sekä teoksessa havaittu metrisen hierarkian yhteismitallisuuden laajentumisen vaikutelma, mistä ilmiöstä ei vaikuta olevan aikaisemmin metriteorioissa puhuttu. Määritelmäni on edullinen musiikillisen metrin tutkimukseen, sillä sen avulla voidaan tarkastella kattavasti ja koherentisti saman tieto-opillisesti pohjustetun viitekehyksen sisällä paitsi jo tunnettuja musiikinteoreettisia termejä ja teorioita. Aikatietoisuuden käsitteen ansiosta malliin voidaan yhdistää tämän lisäksi hyvinkin uudenlaisia, esimerkiksi filosofisia ja semioottisia teorioita. Määritelmäni mahdollistaa musiikillisen metrin yhteyden löytämisen muiden taiteenmuotojen aikatietoisuutta ilmaiseviin termeihin, jolloin voitaisiin päästä yleiseen aikatietoisuuden määrittelyyn taiteissa.