Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "astrologia"

Sort by: Order: Results:

  • Somerto, Sakari (2022)
    Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, mitä diskursseja suomalaisissa astrologia-aiheisissa Instagram-julkaisuissa esiintyy, ja millä tavoin ne ilmaisevat uskomista ja ei-uskomista. Tutkielma kytkeytyy laajempaan uushenkisyyden tutkimukseen ja tarkastelee uskomista perinteisen uskonnollisuuden ulkopuolisessa kontekstissa. Lisäksi tutkielma kytkeytyy viime vuosien (väitettyyn) astrologiatrendiin. Aineistonani on aihetunnisteiden #horoskooppi ja #horoskoopit perusteella rajatut Instagram-julkaisut kommentteineen noin kahden kuukauden ajalta. Tarkasteltavia julkaisuja on noin kolmesataa. Muodostan aineiston perusteella 12 diskurssia, eli informointi-, tunnistamis-, uskomis-, hyöty-, reaktiivisen, uushenkisyys-, ei-uskomis-, epäily-, viihtymis-, markkinointi-, huumori-, ja taidediskurssin, joissa ilmenevää uskomisen ja ei-uskomisen ilmaisua tarkastelen. Havaitsen, että selkeitä uskomisen ja ei-uskomisen ilmaisuja aineistosta löytyy vain vähän, suurimman osan julkaisuista ollessa tulkinnanvaraisia. Arvelen tämän johtuvan yhtäältä astrologiasuhteen avaamisen kokemisesta tarpeettomana, toisaalta julkaisujen mukauttamisesta kirjavalle, niin uskovista kuin ei-uskovistakin koostuvalle yleisölle. Kolmaneksi syyksi arvelen sitä, etteivät astrologiaan uskominen tai ei uskominen välttämättä ole olennaisia asioita astrologian harrastajille, ja mielekkäämpää voikin olla keskittyä käsitelemään oman elämän ymmärtämistä, taideharrastusta tai muuta itselle mielekästä asiaa astrologisesta näkökulmasta.
  • Arvo, Jukka (2017)
    Pro gradu -työssäni tutkin Rasā’il Ikhwān al-Ṣafā’ -nimellä tunnetussa tietosanakirjassa esitettyjä tähtitieteellisiä ja astrologisia käsityksiä sekä niiden taustoja. Rasā’il Ikhwān al-Ṣafā’ on islamilaisen maailman ensimmäinen tieteitä ja maailman rakennetta esittelevä yleistajuinen tietosanakirja, joka koostuu 52 kirjeestä. Teos on kirjoitettu pseudonyymin ”Ikhwān al-Ṣafā’” eli ”Puhtauden veljet” takaa, eikä kirjoittajien henkilöllisyydestä ole varmaa tietoa. Puhtauden veljet vaikuttivat pääasiassa Basrassa, joka sijaitsee nykyisen Irakin alueella. Myös Rasā’il Ikhwān al-Ṣafā’ -teoksen tarkka ajoitus on hämärän peitossa, mutta todennäköisesti teos on syntynyt 900-luvulla. Rasā’il oli tunnettu keskiajan arabialais-islamilaisen kulttuurin eliitin keskuudessa. Puhtauden veljet olivat esoteerisia muslimeja. Ryhmän uusplatonilaissävytteisessä ajattelussa on eklektisesti ammennettu hyvin monista eri filosofisista ja uskonnollisista lähteistä. Tähtitieteeseen ja astrologiaan liittyvissä näkemyksissä on esimerkiksi kreikkalaisia, babylonialaisia, intialaisia, hermeettisiä ja islamilaisia elementtejä. Puhtauden veljet pitävät filosofiaa tienä pelastumiselle, ja heidän yhtenä tavoitteenaan on osoittaa Jumalan ilmoituksen oikeellisuus tieteiden avulla. Veljet pyrkivätkin herättämään lukijan kiinnostuksen tieteitä kohtaan. Rasā’ilin uskonnollinen suvaitsevaisuus ja eklektinen suhtautuminen pakanoiden ajatuksia kohtaan on huomattavaa. Selvitän pro gradu -työssäni millaisia tähtitieteellisiä ja astrologisia käsityksiä Rasā’ilissä esitetään, sekä mistä eri lähteistä ja traditioista nämä näkemykset ovat peräisin. Tuon työssäni esiin Puhtauden veljien esittämän näkemyksen maailmankaikkeuden rakenteesta, taivaskehistä ja planeettaliikkeistä. Päälähteenäni käytän Rasā’il Ikhwān al-Ṣafā’ -teoksen uutta Oxfordin editiota.
  • Virta, Siiri (2023)
    Tässä tutkielmassa pyrin ymmärtämään sitä, millaista tietoa moderni länsimainen astrologia tarjoaa sen harjoittajille ja miten sitä verrataan muihin tietämisen tapoihin. Tutkielman aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta ja kuudesta teemakirjoituksesta, jotka analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineisto kerättiin 12/2022–08/2023 välisenä aikana. Tutkielman analyysissä hyödynnetään sosiologi Thomas F. Gieryniltä (1983; 1995) peräisin olevaa rajatyön käsitettä sekä uskontotieteilijä David G. Robertsonin (2020; Robertson & Amarasingam 2022) episteemisen pääoman tutkimisen mallia. Näiden teoreettisten työkalujen avulla tutkielmassa vastataan kysymyksiin siitä, millaisia rajanvetoja ja määrittelyjä suomalaiset modernin länsimaisen astrologian harjoittajat tekevät puhuessaan astrologiasta suhteessa muihin tiedon järjestelmiin. Tutkielmassani havaitsin, että moderni länsimainen astrologia näyttäytyy sen harjoittajille ennen kaikkea individualistisena ja kokemuksellisena tietona. Aineistossa astrologia yhtäältä erotetaan tieteestä, uskonnosta ja henkisyydestä, mutta toisaalta rajoja näiden tietämisen tapojen ja astrologian välillä kurotaan myös umpeen. Verratessaan astrologiaa muihin tiedon järjestelmiin, astrologian harjoittajat puhuivat ennen kaikkea heidän omasta yksilöllisestä tavastaan harjoittaa astrologiaa ja välttivät absoluuttisten luokittelujen tekemistä. Astrologia on kieli ja työkalu, jonka käyttötapa vaihtelee käyttäjänsä mukana. Astrologia näyttäytyy sen harjoittajille ainutlaatuisena tietämisen tapana, joka ei ehkä sovellu kaikille, mutta joka on tarjonnut heille hyödyllisen linssin, jonka lävitse tarkastella maailmaa. Tutkielmani tulokset ovat pitkälti linjassa aiemman astrologian uskontotieteellisen tutkimuksen kanssa. Samalla tutkielmani tarjoaa uutta tietoa astrologian harjoittamisesta Suomessa ja avaa uusia keskusteluja suomalaisen uskontotieteen kentälle.