Browsing by Subject "asumismuoto"

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotona asuvien 65-84 -vuotiaiden ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia. Tarkasteltavana olivat miesten ja naisten väliset erot sekä koulutuksen, siviilisäädyn, asumismuodon (yksin/muiden kanssa) ja koetun terveydentilan yhteydet ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin.Tutkimuksen aineistona oli Terveys 2000 –tutkimukseen osallistuneet 65-84 -vuotiaat 1195 henkilöä, joista miehiä oli 467 (39 %) ja naisia 728 (61 %). Terveys 2000 -tutkimuksen ravintokysely toteutettiin käyttäen validoitua frekvenssikyselylomaketta. Naisilla oli paremmat ruokatottumukset kuin miehillä. Naiset käyttivät miehiä enemmän kasviksia ja hedelmiä. Naiset myös saivat ravinnostaan miehiä enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, kuitua, A-vitamiinia, folaattia ja C-vitamiinia. Miehillä vehnän ja pastan kulutus oli runsaampaa kuin naisilla ja he saivat ravinnostaan enemmän suolaa ja alkoholia. Laskennallinen energian saanti oli miehillä keskimäärin 2418 ja naisilla 2318 kilokaloria vuorokaudessa. Hiilihydraattien osuus kokonaisenergiasta oli suomalaisia ravitsemussuosituksia vähäisempää, rasvan ja etenkin tyydyttyneen rasvan osuuden ollessa suosituksia suurempi. Muilta osin energiaravintoaineiden osuudet kokonaisenergiasta vastasivat suosituksia. Kuidun saanti oli riittävää ja sakkaroosin sekä alkoholin osuudet kohtuullisia molemmilla sukupuolilla. Vitamiinien saanti oli riittävää D-vitamiinia lukuunottamatta. Yksin asuvien miesten ja leskimiesten folaatin saanti jäi hieman alle suositusten. Suolan saanti oli suosituksiin nähden runsasta sekä miehillä että naisilla. Korkea koulutus oli miehillä yhteydessä runsaampaan kasvisten kulutukseen ja suurempaan C-vitamiinin saantiin. Matalamman koulutustason omaavilla miehillä vehnän ja pastan kulutus oli muita suurempaa. Korkea koulutus oli naisilla yhteydessä vähäisempään tyydyttyneen rasvan saantiin. Naimisissa tai avoliitossa olevat miehet käyttivät muita miehiä enemmän kasviksia ja saivat ravinnostaan enemmän proteiinia. Myös heidän C-vitamiinin saantinsa oli muita miehiä runsaampaa. Naisilla siviilisäädyn yhteys ruoankäyttöön oli erilaista kuin miehillä. Naimattomien naisten ryhmään kuuluvat söivät eniten hedelmiä. Naimisissa olevien ja naimattomien naisten kuidun saanti oli muita runsaampaa. C-vitamiinin saanti oli suurinta eronneilla ja naimattomilla naisilla. Yksin asuvat miehet käyttivät jonkun kanssa asuvia vähemmän kasviksia ja saivat ravinnostaan vähemmän proteiinia. Naisilla asumismuodolla ei ollut yhteyttä ruoankäyttöön, mutta yksinasuvat naiset saivat ravinnostaanenemmän kalsiuimia kuin ne, joiden talouteen kuului useampia henkilöitä. Oman terveytensä huonoksi arvioivat miehet käyttivät vähemmän ruista kuin muut. Naiset, jotka kokivat terveytensä huonoksi käyttivät muita vähemmän hedelmiä ja alkoholia. Sekä miehillä että naisilla huonoksi koettu terveydentila oli yhteydessä runsaampaan suolan saantiin.