Browsing by Subject "asumisneuvonta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on häätöuhan alla olevan lapsiperheiden kanssa työskentely ja siihen liittyvä yhteistyö, sekä häätöuhka yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkimus tarkastelee yhteistyöhön ja monitoimijuuteen liittyviä kysymyksiä niin asiakkaan kuin ammattilaistenkin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sitä, millaisena häätöuhan alla ollut perhe on kokenut siihen liittyvän prosessin. Toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää tarkemmin sosiaalityöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden käsityksiä yhteistyöstä liittyen asunnottomuuden uhan alla olevien lapsiperheiden kanssa työskentelyyn. Kyseessä on case-tutkimus, jonka keskiössä on lapsiperheen kokemus häätöuhasta ja siihen liittyvien eri viranomaisten tai toimijoiden välinen yhteistyö. Aineistona tässä tutkimuksessa on häätöuhan kokeneen perheen äidin haastattelu, sekä kolmen häätöuhkatilanteisiin liittyvissä verkostoissa mukana olleen ammattilaisen (asumisneuvoja, aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä) haastattelut. Häätöuhkaa ilmiönä tarkastellaan yksittäisen perheen kokemuksen kautta. Tutkimuksessa tilastollinen tarkastelu paikantaa case-perheen tyypillisyyden sekä häätöuhkailmiöön, että yksinhuol-tajalapsiperheen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi diskurssianalyyttisin piirtein, jossa erityisesti ammattilaisten haastatteluaineistojen analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttisiä piirteitä. Analyysi on teoriaohjaava. Perheenäidin haastatteluaineiston tulkinnassa on käytetty tulkintateoriana toimijuuden ja toiseuden käsitteitä (Krok 2009; Viitasalo 2013). Ammattilaisten aineiston analyysissä on sovellettu yhteistyön mallia (Whittington 2003) sekä luottamusta monitoimijaisessa yhteistyössä (Muukkonen 2016). Yksinhuoltajaäidin taloudellinen ahdinko näyttäytyy jatkuvana suunnittelun pakkona ja valinnanvapauksien rajoittumisena. Elämänkriisien keskellä tapahtunut vuokravelkaantuminen ja siihen liittyvät tapaamiset eri toimijoiden välillä olivat äidille ristiriitaisia kokemuksia. Kuulluksi tulemisen kokemus ja huomioiminen edesauttoivat äitiä luottamuksen tunteen saavuttamisessa. Asumisneuvojan rooli kiinnittyy vuokranantajaan, ja suhteessa asiakkaaseen korostuu normaaliuden tavoite ja asiakkaan oman vastuun korostaminen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä saattoi kyseenalaistaa toisen työntekijän arviota hänen tarpeellisuudestaan olla verkostossa mukana. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän suhde asiakkaaseen oli tukija ja rinnallakulkija. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä koki itsensä vastuutyöntekijäksi useimmissa häätöuhkiin liittyvissä verkostoissa. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän suhde asiakkaaseen oli toisaalta tukija, toisaalta kontrolloija, jonka tehtävänä oli tuoda esiin asiakkaan omaa vastuuta. Yhteistyö ammattilaisten välillä rakentuu usealla tasolla. Usean toimijan mukanaolo lapsiperheen häätöuhkatilanteessa ei tarkoita, että tahot toimisivat yhteistyössä. Merkityksellisin tekijä monitoimijuuden toteutumisessa ammattilaisten ja perheen välillä on keskinäinen luottamus. Yhteistä eri toimijoilla on näkemys vuokravelasta useiden asioiden summana, pitkäaikaisen hankalan tilanteen tai äkillisen elämänkriisin seurauksena. Luottamus syntyy henkilökohtaisella tasolla, ja sen rakentumiseen voi mennä aikaa. Ammattilaisille oman roolin määrittely suhteessa muihin toimijoihin nähtiin olennaisena työskentelyn on-nistumisen kannalta. Työnjaolliset kysymykset koettiin tärkeinä. Organisaatiotason linjauksien nähtiin edesauttavan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Monitoimijuus uhkaa jäädä vain tavoitteeksi, mikäli verkoston jäsenet eivät pääse vastuu- ja roolikysymyksissä yhteisymmärrykseen. Verkostopallottelu saattaa päätyä kiistelyyn siitä, kenen vastuulle lapsiperheen häätöuhka kuuluu. Yhteistyön tavoitteiden määrittely asiakkaan kanssa on monitoimijuuden edellytys. Asiakaslähtöisyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota vuokravelkatilanteissa. Mikäli luottamusta ei ole, tai asiakas ei tule kuulluksi, jää monitoimijuus toteutumatta, ja yhteistyö vain ammattilaisten väliseksi.
-
(2023)Finnish homelessness work has a long tradition. For quite a long time Finnish homelessness work was largely based on the so-called stairwell model all the way until the 2010s when Housing First model emerged. The arrival of Housing First model has had a lot of effect on the everyday work of professionals in the field homelessness work. Therefore, I’ve decided to pose the following question in my study: What kind of challenges and possibilities lie in multiprofessional collaboration of housing counselling, real estate management and rent control in the context of a Housing First based work. It is worth pointing out though, that Housing First based work entails much more than just the work of housing counselling, real estate management and rent control. Despite this I’ve decided to focus my research to studying multiprofessional collaboration of the three previously mentioned actors in the context of Housing First based work. The material studied was collected by interviewing housing counsellors, real estate managers and rent controllers working at Y-Foundation. The interviews were carried out as theme interviews in groups so, that housing counsellors were interviewed as one group, real estate managers as one group and likewise rent controllers as one group. Narrative analysis and more specifically an analysis of expectations was utilized to produce the results. The research material indicated, that the interviewees were particularly concerned over questions about shared responsibility between professionals, flow of information, professional roles as well as differences in views. In many ways these themes resembled those observed in previous research about multiprofessional collaboration. Moreover, the interviewees viewed the employer as a pivotal actor when it comes to strengthening multiprofessional collaboration and knowledge about Housing First based work.
Now showing items 1-2 of 2