Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "asumisvalinnat"

Sort by: Order: Results:

  • Palonen, Katri (2017)
    Tutkielma tarkastelee kuluttajien asumisvalintojen muodostumista sekä heidän näkemyksiään puusta rakennusmateriaalina. Tutkielman viitekehys rakentuu asumisen preferenssejä, valintoja ja päätöksentekoa tarkastelevista tutkimuksista sekä asumisen kulttuurisia arvostuksia ja puun merkitystä asumisessa käsittelevistä tutkimuksista. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat ostaneet asunnon rakenteilla olevasta puisesta kaksikerroksisesta luhtitalosta. Haastattelun keskeisiä teemoja olivat asumisen arvostukset sekä tärkeimpänä pidetyt ominaisuudet asumisessa. Lisäksi keskusteltiin uudiskohteeseen liittyvistä toiveista ja odotuksista sekä puumateriaalin merkityksestä asumisvalinnoissa. Haastatteluaineistoa on analysoitu käyttämällä teemoittelua. Tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa siitä, että asunnon valinnassa tärkeimmät kriteerit ovat asunnon sijainti ja hinta. Muut tärkeänä pidetyt ominaisuudet ovat asuminen uudiskohteessa ja rivitalomainen asuminen. Sijainnilta toivotaan lyhyttä etäisyyttä niin luontoon kuin keskustaan. Uudiskohteessa asumisen hyviä puolia ovat asumisen huolettomuus, remonttivapaus ja jälleenmyynnin helppous. Rivitalomainen asuminen ja oma piha ovat etenkin koiranomistajille tärkeitä. Koirat vaikuttavat moniin asunnolta vaadittaviin ominaisuuksiin. Haastateltavat suhtautuvat kerrostaloihin kielteisesti. Kerrostalovastaisuus liittyy huonoon kokemukseen ja betonin ominaisuuksiin sekä kerrostalolähiöihin. Haastateltavat suhtautuvat puuhun rakennuksen materiaalina myönteisesti. Puuta pidetään ekologisena, esteettisenä ja terveellisenä materiaalina. Kuluttajia epäilyttää puun paloturvallisuus, kestävyys ja kosteuden sietokyky. Puu soveltuu käytettäväksi asunnossa lähes kaikkialla, mutta liiallinen käyttö ei miellytä silmää. Kuluttajat kaipaavat puolueetonta tietoa puun hyvistä ominaisuuksista suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin. Haastateltavat haluavat yksilöllisiä ja valmiita asumisratkaisuja. Kuluttajat toivovat voivansa vaikuttaa myös rakennuksen ulkonäköön ja piha-alueeseen.
  • Varis, Anna (2019)
    Tarkastelen tutkielmassani nuorten kuluttajien asumistoiveita, asumiseen liittyvien arvostusten muodostumista ja asunnon hallintamuodon valintaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu asumispreferenssejä, asumisen valintoja sekä asunnon hallintamuotoja eli vuokra- ja omistusasumista tarkastelevista tutkimuksista. Tutkimuksen kohteena ovat nuoret kuluttajat, joista suuri osa on erilaisia elämänmuutoksia sisältävässä elämänvaiheessa. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka on toteutettu elo- marraskuussa 2018. Eri puolilla Suomea asuvat haastateltavat olivat iältään 18–27-vuotiaita. Haastatteluaineisto on analysoitu käyttämällä teemoittelua ja tyypittelyä. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa erityisesti asumistoiveiden osalta. Nuoret toivovat asumiseltaan asunnon hyvää sijaintia ja kulkuyhteyksiä, siistiä ja rauhallista asuinympäristöä, hyväkuntoista asuntoa ja kohtuullista hintaa. Vuokra-asuminen on väliaikaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa itsestään selvä valinta, mutta suurin osa nuorista tavoittelee omistusasuntoa vakiinnuttuaan pääasiassa sen taloudellisen järkevyyden vuoksi. Osalle taas omistusasunto ja asuntovelallisuus tuntuu liian sitovalta, koska se edellyttäisi elämän suunnittelua ja vakiintumista. Asumiseen liittyvät arvostukset ja ajatusmaailma muodostuvat kuluttajaksi sosiaalistumisen prosessissa yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden ja normien, perheen, kavereiden ja median myötävaikutuksesta. Perinteisten elämänkaariodotusten mukaan ei kuitenkaan koeta olevan pakko elää. Nuorten elämäntyylejä ja kulutustapoja tarkastelemalla olen muodostanut kolme kuluttajatyyppiä, jotka eroavat toisistaan asumisen ja muun kulutuksen suunnitelmallisuuden, vakiintuneisuuden, elämäntavoitteiden, arvojen ja osaltaan asumistoiveiden toteuttamismahdollisuuksien suhteen. Suunnitelmalliselle asumisen kuluttajalle omistusasuminen näyttäytyy vuokra-asumista parempana vaihtoehtona, kun taas spontaanille asumisen kuluttajalle vuokra-asuminen on ensisijainen valinta. Muista riippuvaiselle asumisen kuluttajalle valinnan mahdollisuudet asumisen suhteen ovat rajattuja ja asumisratkaisut tuotetaan ulkoapäin.
  • Bayar, Jasmin (2021)
    The aim of this study is to examine housing preferences among households in the city of Vantaa. Research interest lies in the different household groups and their valuations associated with housing. The purpose is to find out what kind of housing preferences different households have and to examine whether there can be found differences within the city. Housing preferences are examined through revealed and stated preferences. The revealed preferences are determined by analyzing the current housing choices of the households. Preferred choices for future housing as well as valuations associated with housing are analyzed in order to study the stated preferences. The study is quantitative in nature. The residential survey data has been provided by the city of Vantaa. The survey data has been collected at the turn of the year 2018-2019. The most important methods used are descriptive statistics, factor analysis and regression analysis in SPSS statistics. In addition, the City of Vantaa’s open data spatial datasets are used as background material for the spatial examination of both revealed and stated housing preferences with QGIS 3.4 application. The most important findings of this study confirm that there exists a connection between different life stages, and both revealed and stated preferences. The most common revealed preference among the households in Vantaa according to tenure type is owner occupied housing and, according to the type of house, an apartment building. The revealed preference for rental housing is emphasized among the youngest and one-person household respondents. The preference for living in an apartment building is most common among the youngest, older, and one-person household respondents. Majority of the households live in accordance with their preferences according to the analyzed survey data. From the point of view of the stated preferences, the future housing aspirations of households emphasize the popularity of owner-occupied housing: the majority of the respondents want to live in owner-occupied apartment in the future. Hopes for the desired size of the apartment in the future are related to the size and the stage of life of the households. Younger, older, and one-person household respondents are more urban-oriented than other residents in the light of the survey data.