Browsing by Subject "asuntosijoittaminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2011)Purpose of this study is to investigate how the economic downturn affected the attractiveness of investing in housing and mortgage markets in the debate in 2008. At that time, Finland's economy declined sharply and quickly surprising also forecasting experts. Economists' opinions lacked the consistency and accuracy. Forecasts also could change significantly in the short term. In the recession housing investment communications is conservative and well-formatted. Investors like to believe in other investors’ opinions and ideas even though their background should not always be verified. Investors want to believe in experts’ statistics even though there are doubts towards them. On the other hand investors want to believe in the profitability of investing in housing and economic returns although experts are able to prove otherwise. The study was conducted qualitative case study which is analyzed in Greimas' actantial model. The material consisted of 14 articles published in Helsingin Sanomat and 13 writings in Taloussanomat Internet pages. Meanings of the messages were analyzed semiotically defining roles for actants. In the story object of the investor subject is financial return from housing. Senders include experts creating statistics and investment advisers. All the optimal investment decision affecting actants are decined in the end of the study.
-
(2020)Vaihtoehtorahaston hoitajista annetun lain voimaantulon myötä maaliskuussa 2014 useita yhteisen sijoittamisen muotoja tuli rahastosääntelyn piiriin, jotka ennen lain voimaantuloa oli luettavissa perinteiseen osakeyhtiön kautta tapahtuvaan sijoitustoimintaan. Jo lain valmisteluvaiheessa esitettiin perusteltu huoli lain pyrkimyksestä kaikenkattavuuteen ja rahastosääntelyn mahdollisesta tunkeutumisesta useille perinteiseksi katsottaville liiketoiminnan aloille. Lainsäätäjä on tarkoituksella jättänyt huomattavan harkintamarginaalin rahastosääntelyä valvovalle markkinaviranomaiselle, jonka tehtävänä on määrittää rajanveto sääntelyn alaiselle ja sääntelyn ulkopuoliselle perinteisen liiketoiminnan välille. Luonnollisesti kehityskaari ei ole kitkaton prosessi, vaan harmaalla alueella liikuttaessa käytäntö jäsentyy yksittäistapauksien kautta. Tästä rajanvetoon liittyvästä kysymyksenasettelusta muodostuu tämän tutkielman tutkimuskysymys. Tutkielmassa tarkastellaan tutkimuskysymyksenä rahastosääntelyn mukaisesti toimilupaa edellyttävää yhteissijoittamista ja sääntelyn ulkopuolista perinteistä sijoitusyhtiötoimintaa niin lupakriteerien kuin liiketoiminnallisten tekijöiden osalta ja pyritään niiden avulla täsmentämään vaihtoehtorahaston hoitajalta vaadittavan toimiluvan kannalta olennaiset rajanvetokriteerit. Tutkielmassa aineistona on käytetty perinteistä sijoitustoimintaa harjoittavaa asuntosijoitusyhtiötä ja kahta liiketoimintamalliltaan samalla logiikalla toimivaa mikrolainayhtiötä verrokkeina. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen, mutta siihen on tarvittavilta osin pyritty lisäämään otteita de lege feranda-tutkimuksesta, sillä vallitseva oikeustila on alalla epäselvä ja käytäntö jäsentyy pitkälti markkinavalvontaviranomaisen muodostaman ratkaisukäytännön pohjalta. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että markkinavalvontaviranomaisen valvontatehtävä vaikuttaa suhteettoman laajalta suhteessa resursseihin. Havainto saa tukea käytetystä aineistosta ja toimilupa punninnassa tutkielmassa hyödynnettyjen yhtiöiden toimilupaprosesseissa ilmenneistä tekijöistä. Valvontaviranomaisen valvontatehtävää olisi suotavaa keventää ja siten edesauttaa markkinatoimijoiden mahdollisuutta osallistua lupaharkintaan ennalta erilaisten osallistumismekanismien kautta. Tutkielmassa on seurattu Suomen lainsäädäntöä huhtikuuhun 2020.
Now showing items 1-2 of 2