Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "asutus"

Sort by: Order: Results:

  • Junnikkala, Kalevi (2024)
    Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin, miksi Kiiminkiin tarvittiin kirkko ja miten se saatiin sekä minkälainen kirkosta tuli. Selvitän Kiimingin asutuksen ja seurakunnan syntymisen, sillä ne ovat merkityksellisiä kirkon tarpeellisuuden ja saamisen kannalta. Metodina tutkimuksessani on lähdekriittinen menetelmä. Tutkimustulos on tulkinta lähteistä, jonka tuloksena syntyy tulkinta menneisyyden tapahtumista ajallisessa kontekstissa. Tutkimus on sukua hermeneutiikalla, jossa myös on keskeistä tulkinnat tutkittavista ilmiöistä ja älyllistä eläytymistä tulkintoihin. Pohjois-Pohjanmaalle tuli asukkaita monelta eri taholta. Idästä tulleiden lisäksi Sisä-Suomea asutti laajasti eri taholta tulleet saamelaiset. Heitä saattoi tulla lännestä, idästä ja jopa pohjoisesta. Kiimingin väkimäärä oli kasvanut ja vauraus lisääntynyt. Tämä mahdollisti kirkon rakentamisen. Kirkko oli asukkaille tärkeä. Oman kirkon rakentaminen oli kiiminkiläisten tärkeänä tavoitteena. Kiiminkiläisten määrätietoinen toiminta vaikutti siihen, että he saivat luvan kirkon rakentamiselle 6.11.1761. Kiimingin ulkoviisteinen puusta rakennettu ristikirkko valmistui vuonna 1760 ja se vihittiin käyttöön 26. heinäkuuta 1761. Kirkko valmistui ennen, kuin sen rakentamiseen oli annettu lupa. Rakentamisen mahdollisti kasvanut vauraus. Kiimingin kirkon rakentaja oli kirkonrakentaja Matti Honka (1713–1777). Matti Hongan rakentamia kirkkoja on Pohjanmaalla kymmenen. Kaikissa niissä on samanlaisia rakenteellisia ratkaisuja kuin on Kiimingin kirkossa. Erikoisalana hänellä oli ristikirkon pohja- ja tilaratkaisujen kehittäminen. Niitä hän sai aikaisempaa suuremmaksi ulko- tai sisäkulmia viistämällä tai kulmaulokkeita käyttämällä. Kirkon koristelun teki Suomen tunnetuin taidemaalari Mikael Toppelius (1734–1821). Hänen muihin kirkkoihin maalaamissa kuvissa on samoja aihealueita kuin hänen Kiimingin kirkkoon maalaamissa kuvissa. Kirkossa olevat taideteokset ovat mukana jumalanpalvelustapahtumassa. Ne ovat edelleen merkityksellisiä, vaikka merkityksessä on vuosisatojen aikana tapahtunut muutoksia.