Browsing by Subject "aterianjälkeinen vaste"

Imeytyvien hiilihydraattien nauttiminen nostaa hetkellisesti verensokeri- ja insuliinipitoisuutta. Elimistö säätelee veren sokeripitoisuutta tarkasti. Suuret aterianjälkeiset verensokerin heittelyt saattavat lisätä riskiä tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Toistaiseksi on vähän tietoa siitä, miten proteiini- ja rasvapitoisten elintarvikkeiden lisääminen muokkaa leivän aiheuttamia glukoosi- ja insuliinivasteita. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata vehnä- ja ruisleipien aiheuttamia glukoosi- ja insuliinivasteita sellaisenaan ja osana ateriaa. Hypoteesi oli, että vehnäleivän aiheuttamat glukoosi- ja insuliinivasteet ovat suuremmat kuin ruisleivän ja että ero leipien vasteiden välillä pienenee tai häviää, kun ne ovat osa ateriaa. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna, vaihtovuoroisena ateriakokeena. Kuudesta ateriasta kukin sisälsi ruisjyväleipää tai vehnäleipää. Muut aterian osat olivat margariini, leikkele ja kukkakaalikeitto. Tutkittavat olivat nuoria, terveitä naisia (n=15, ikä 20-35, BMI 18,1-26,8 kg/m2). Heiltä mitattiin glukoosipitoisuudet hetkinä 0, 15, 30, 45, 60, 90 ja 120 min aterian aloittamisesta. Lisäksi määritettiin seerumin insuliinipitoisuudet hetkinä 0, 30 ja 60 min. Vasteista piirrettiin kuvaajat ja laskettiin käyrän alle jäävät pinta-alat (iAUC), maksimiarvot ja maksimiajat. Tuloksia vertailtiin SPSS-ohjelmalla riippuen siitä, olivatko tulokset normaalijakautuneita toistomittausten varianssianalyysin, parittaisen t-testin, Wilcoxonin ja Kruskal Wallisin testien avulla. Pelkkien leipien aiheuttamat glukoosivasteet eivät eronneet merkitsevästi toisistaan maksimiarvojen, muutosten tai käyrän alaisten pinta-alojen osalta. Glukoosipitoisuuden maksimiarvo saavutettiin nopeammin (31 min) ruisleivän jälkeen verrattuna vehnäleipään (39 min) (p=0,041). Kun leivät nautittiin margariinin ja kinkun kanssa, vehnäleipä aiheutti suuremman glukoosivasteen (iAUC) kuin ruisleipä (p=0,011). Molemmat leivät sellaisenaan aiheuttivat suuremmat glukoosin maksimipitoisuudet ja -muutokset kuin vastaava leipä päällisten kanssa tai osana keittoateriaa (p=0,001–0,041). Pelkkä ruisleipä aiheutti suuremman glukoosivasteen kuin ruisleipä päällisineen (p=0,000). Insuliinivasteet erosivat leipien välillä ainoastaan keittoaterian kohdalla: Keittoateria vehnäleivällä aiheutti suuremman insuliinivasteen (p=0,015) ja insuliiniin maksimiarvon (p=0,03) kuin keittoateria ruisleivällä. Vehnäleipäaterioista selvästi suurin insuliinivaste oli keittoaterialla. Samoin maksimiarvo oli suurempi keittoaterialla kuin pelkkällä leipäaterialla (p=0,002) ja päällisaterialla (p=0,004). Ruisleipäaterioiden kohdalla keittoateria aiheutti suuremman insuliinivasteen (p=0,014) ja maksimiinsuliinin (p=0,048) kuin päällisateria. Ruis- ja vehnäleipien välillä ei ollut suuria eroja glukoosi- tai insuliinivasteissa. Vehnä- ja ruisleivän olemattomat erot selittynevät leipien valmistusprosessin vaikutuksella tärkkelysjyväsiin. Proteiinin ja rasvan lisäys näyttää alentavan hiilihydraattipitoisen aterian aterianjälkeistä glukoosivastetta. Rasvan ja proteiinin vaikutus verensokeriin ei näyttäisi perustuvat niiden insuliinin eritystä nostattavaan vaikutukseen.