Browsing by Subject "autenticitet"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Föreliggande studie är en kvalitativ intervjustudie, vars syfte är att producera kunskap om den sociala interaktionens, speciellt kommunikationens, karaktäristiska drag i relationen mellan arbetstagare och närchefer i en socialjourskontext. Arbetets teoretiska utgångspunkter består av teorier om samverkan mellan den psykosociala arbetsmiljön och arbetsgemenskapens välmående och funktionsförmåga, dialogens potential i arbetslivet och närchefers möjligheter att stödja arbetstagares välmående och funktionsförmåga enligt en integrativ modell för autentiskt ledarskap. Empirin består av sju individuella intervjuer med socialarbetare som representerar tre nationella socialjourer. Data har analyserats med hjälp av kvalitativ innehållsanalys. Avhandlingens forskningsfrågor är; 1) vilka förutsättningar anser socialarbetarna att arbetsförhållandena på socialjourerna skapar för social interaktion mellan närchefer och arbetstagare? 2) vilken betydelse anser socialarbetarna att den sociala interaktionen mellan närchefer och arbetstagare har för arbetsgemenskapens välmående och funktionsförmåga? 3) hur anser socialarbetarna att närcheferna skulle kunna främja en god social interaktion mellan sig och arbetstagarna? En del informanter ansåg att skiftesarbetet i sig begränsar närchefernas och arbetstagarnas förutsättningar för social interaktion, men största delen ansåg att förutsättningarna är beroende av bägge parters insatser i frågan. Trots olika synsätt, upplevdes närcheferna har ett större ansvar i frågan än arbetstagarna på grund av närchefernas maktposition. Kvaliteten på den sociala interaktionen ansågs vara av stor betydelse för arbetsgemenskapens välmående och funktionsförmåga. Informanterna upplevde att brister i interaktionen försämrar arbetsgemenskapens arbetsprestation och arbetsengagemang, begränsar förutsättningarna för kompetensutveckling och inverkar negativt på arbetsplatsens sociala relationer och sociala klimat. Däremot upplevdes en god social interaktion stödja arbetsgemenskapen inom dessa områden. Informanterna ansåg att närcheferna kan främja en god social interaktion mellan sig och arbetstagarna genom att stödja arbetstagarnas delaktighet, inflytande, kompetensutveckling och möjligheter till dialog på arbetsplatsen samt sträva efter att utveckla tillitsfulla, ömsesidiga och jämställda relationer till dem. Vidare önskades närchefernas tillgänglighet, närvaro på kontoret, deltagande i klientarbetet och aktivt stödjande av arbetstagarna i deras arbete. Resultaten av studien tyder på att socialjourer skulle kunna gynnas av att kritiskt granska arbetstagares och närchefers nuvarande förutsättningar för social interaktion och behandla deras betydelse inom arbetsgemenskapen. Informanternas upplevelser av och synsätt på temat framstod som snarlika, något som möjligtvis kan förklaras med socialjourernas motsvarande kommunikationskanaler. Genom att skapa förutsättningar för en diskuterande och öppen kommunikationskultur och främja goda sociala relationer och ett stödjande socialt klimat på arbetsplatsen, kan hela arbetsgemenskapens välmående och funktionsförmåga stödjas.
-
(2018)Tutkielmani käsittelee ruotsalaisen artistin Håkan Hellströmin rock-kappaleita ja sanoituksia aikavälillä 2000–2005. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten valitut sanoitukset ja niissä olevat intertekstuaaliset viittaukset suhteutuvat rockin autenttisuuskäsityksiin ja rocktraditioon. Analyysissä on käytetty apuna musiikintutkija Lars Lilliestamin kuutta teemaa, jotka ovat keskeisiä autenttisia artisteja ja bändejä kuvailevissa rockjournalistisissa teksteissä. Autenttisuus ei ole sisäänrakennettu ominaisuus tekstissä tai musiikissa, vaan konstruktio ja yksi rockin arviointikriteereistä. Lilliestamin teemat ovat alkuperä, yhteisö, ”sex and drugs and rock n’ roll”, riippumattomuus artistina, spontaani luominen sekä tekstien realismi. Tutkimusaineistona on kolmen kappaleen sanoitukset, yksi jokaiselta Hellströmin tuotannon kolmelta ensimmäiseltä albumilta. Analyysin tukena on käytetty myös haastatteluja ja levyarvioita. Tutkimuksesta käy ilmi, että Hellströmin sanoitukset ovat monilta osin yhteneväisiä rockin autenttisuuskäsityksien kanssa. Paikoittain ne ovat myös ristiriidassa niiden kanssa. Kaikki Lilliestamin kuusi teemaa esiintyvät sekä Hellströmin sanoituksissa että lausunnoissa. Intertekstien käyttö tukee näitä rockdiskurssille tyypillisiä keinoja esittää ja luoda autenttista kuvaa, mutta luo samalla säröjä tähän kuvaan. Erityisesti suoraan muista kappaleista lainattujen säkeiden määrä riitelee autenttista ja luovan neron kuvaa vastaan. Ne säkeet, jotka ovat lainattu sanatarkkaan, eivät puolestaan vastaa spontaania luomista. Viittaukset homoseksuaalisuuteen sekä sanoituksissa että julkisissa esiintymisissä eivät myöskään tue rockin heteronormatiivista diskurssia. Hellströmin sanoitukset siis sekä seuraavat että kyseenalaistavat rocktraditiota ja sen kuvaa autenttisuudesta. Toisaalta kappaleet ovat traditionmukaisia sekä musiikillisesti että tekstillisesti. Toisaalta taas ironia, sanoituksien ja musiikin keveys sekä edellä mainitut intertekstien röyhkeäkin käyttö ja viittaukset homoseksuaalisuuteen haastavat perinteisiä käsityksiä autenttisuudesta. Samalla ne myös uudistavat perinteisiä käsityksiä sekä rock-artistiudesta että autenttisuudesta.
-
(2019)Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena on tutkia, kuinka ruotsalainen hiphopryhmä Hov1 esittelee itsensä tekstiensä välityksellä, ja voiko näitä tekstejä pitää autenttisina. Tutkielmassa tarkastellaan myös, onko hiphopryhmän tapa kirjoittaa itsestään muuttunut ensimmäisen sekä toisen albumin julkaisujen välillä. Tutkimusmateriaali koostuu yhteensä neljän kappaleen lauluteksteistä, joista kaksi (Hov1 sekä Damn) ovat ensimmäiseltä albumilta ”Hov1” (2017) sekä kaksi (OMG sekä Gudarna på Västerbron) toiselta albumilta ”Gudarna på Västerbron” (2018). Analyysin tueksi käytetään haastatteluja sekä artikkeleita. Laulutekstejä tarkastellaan kirjallisina objekteina, jolloin tarkastelun ulkopuolelle jää musikaalinen konteksti. Teoriaosuudessa tarkastellaan aiempia tutkimuksia hiphopista, rapmusiikista sekä muista lauluteksteistä. Hiphopia käsiteltäessä autenttisuus on tärkeä termi. Koska tutkimus on ensisijaisesti kieli- ja kirjallisuustieteellinen, tarkastellaan myös sille tämän tutkimuksen kannalta olennaisia käsitteitä, jotka ovat genre, intertekstuaalisuus sekä konteksti. Metodina toimii temaattinen tekstianalyysi, jonka analyysimalli pohjautuu musiikintutkija Lars Lilliestamin kuuteen, autenttisuutta rockmusiikissa kuvaavaan teemaan. Nämä teemat ovat alkuperä, yhteisö, ”sex, drugs and rock n’ roll”, riippumattomuus artistina, musiikin luominen ja tekstien realismi. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Hov1:n raplyriikasta löytyy huomattavasti yhteistä autenttisen rockmusiikin kanssa, sillä kaikki Lilliestamin esittämät kuusi teemaa käyvät ilmi analyysimateriaalista sekä yhtyeen antamista lausunnoista mediassa. Hov1 on tiivis, ystävistä koostuva hiphopryhmä, jonka tekstejä voidaan pitää realistisina ja autenttisina sisältönsä perusteella. Riippumattomuudessa artistina sekä musiikin luomisessa on ristiriitaa autenttisuusdiskurssin kanssa, sillä yhtyeen musiikkia voidaan levy-yhtiön perusteella pitää kaupallisena, vaikka he tekevät juuri sellaista musiikkia kuin itse haluavat. Tämän tutkimuksen valossa hiphoptekstien autenttisuutta on mahdollista verrata autenttisiin rockteksteihin.
Now showing items 1-3 of 3