Browsing by Subject "autism"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2022)Aim. The aim of this study was to examine the experiences of adults on the autism spectrum of being themselves and the factors related to masking in higher education and transitioning to working life. Previous studies have shown that many people on the autism spectrum feel the need to mask their characteristics typical of the autism spectrum. It has been found that masking can have negative effects on the mental health and wellbeing of the person who masks. This study reveals the experiences of adults on the autism spectrum of being themselves and which factors are related to masking. Methods. The data of the study consisted of the interviews collected for the international IMAGE project. The participants were adults on the autism spectrum from Finland (n=7) and the United Kingdom (n=5). The data was analyzed in the phenomenological framework using qualitative, data-driven content analysis. Results and conclusions. The results showed that the diagnosis of autism spectrum was reported mainly for a specific reason, not spontaneously. Experiences of being accepted ranged from positive to negative, and it was particularly challenging to be oneself in extracurricular activities. Three themes emerged in the factors related to masking. First, masking and openness on the other hand were associated with the concern about their consequences: participants considered possible negative consequences on job search, other people and themselves. Another factor related to masking was social environment. Masking increased when the person on the autism spectrum did not know their company, while knowledge about the autism spectrum and friendly attitude reduced it. What is more, one’s own opinion of the autism spectrum was related to masking. A positive attitude towards the autism spectrum reduced the need for masking, while one's own or others' negative experiences of being open about the autism spectrum increased its hiding. In higher education and workplaces, it would be important to reinforce factors that increase the possibility for the people on the autism spectrum to be themselves and not mask if they wish so.
-
(2002)Tutkimuksessa selvitettiin autismiluokan oppilaiden fyysisen väkivaltakäyttäytymiseen yhteydessä olevia oppilas- ja opetusympäristötekijöitä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaikki Suomen autismiluokkien oppilaat ja vertailuryhminä oli EHA1- ja EHA2- luokan oppilaita. Tutkimusote oli kvantitatiivinen, tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Tutkimuskyselyyn vastasivat luokkien opettajat. Aineiston käsittelyssä pääasialliset analyysimenetelmät olivat faktori-, varianssi- ja regressioanalyysi. Tutkimuksen pääongelmat: 1. Millaista on tutkituilla oppilailla esiintynyt fyysinen väkivaltakäyttäytyminen? 2. Millaiset oppilastekijät ovat yhteydessä fyysiseen väkivaltakäyttäytymiseen? 3. Miten luokkatoiminnot ja autismiluokan henkilökunnan toiminta ovat yhteydessä oppilaiden fyysiseen väkivaltakäyttäytymiseen? Tutkimustulokset osoittivat, että autismiluokan oppilaiden fyysinen väkivaltakäyttäytyminen oli huomattavasti vertailuryhmien (EHA1 Ja EHA2) oppilaita runsaampaa. Autismiluokan oppilaiden yleisimpiä fyysisen väkivaltakäyttäytymisen muotoja olivat toisiin kohdistuneet lyömiset, puremiset, raapimiset tukistamiset ja tönimiset. Itseen kohdistui eniten puremista ja lyömistä. Autistien akateemiset taidot olivat tutkimuksen mukaan selvästi heidän sosiaalisia taitojaan paremmat. Runsaimmin fyysistä väkivaltakäyttäytymistä raportoitiin olevan niillä autismiluokan oppilailla, joilla oli hyvät akateemiset, mutta heikot sosiaaliset taidot. Väkivaltakäyttäytymistä edeltävissä tilanteissa ja toiminnoissa korostui yleisimmin yllätys-, siirtymis- ja odottamistilanteet. Väkivaltaa edeltävät vuorovaikutustilanteet olivat pääosin henkilökunnan johtamia käskynantotilanteita. Näissä tilanteissa oppilasta ohjattiin vaatimuksilla tai kielloilla. Fyysiseen väkivaltatilanteeseen puuttumiseen käytetyistä välittömistä interventiomenetelmistä yleisin oli fyysinen ohjaaminen. Tällä ohjausmuodoilla oli heikoin oppilaan rauhoittumista edistävä vaikutus. Parhaimmat intervention vaikutukset saatiin huomiotta jättämisellä tai huomion siirtämisellä muualle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui pääosin Kauffmanin sosiaalis-kognitiiviseen väkivaltateoriaan ja Schoplerin autistien häiriökäyttäytymistä kuvaavaan malliin. Kokonaisotos autismiluokan oppilaista antoi hyvän kuvan koko Suomen autismiluokilla esiintyvästä fyysisen väkivallan ilmiöstä. Tutkimuksen käytäntöön sovellettavuus liittyy autistien opetuksen kehittämiseen, fyysisen väkivaltakäyttäytymisen ennaltaehkäisyn suunnittelutyössä ja opetushenkilökunnan väkivallan kohtaamisen tukemiseen
-
(2023)The aim of this study is to give a more nuanced understanding about neuroatypical youth and possible challenges attending school. There is little knowledge about the school situation and SAPs for neuropsychiatric conditions, and few empirical studies on the additive effects of holding several neuropsychiatric diagnoses, or a diagnosis in combination with other symptoms (e.g. anxiety, depression). The bio-ecological and multi-level framework of factors linked to school absence, which is an application of Bronfenbrenner´s bioecological systems model, has been used in this study. The SAPs are classified according to types: school refusal, truancy, school exclusion and school withdrawal. The cutoff for when the SAP is problematic is different in different countries. In this study we used, the commonly used measure, missing over 10 % of school classes for persistent absence. Guardians of 789 youth (mean age 12 years, 68% boys) with neuropsychiatric challenges reported school non-attendance and reasons for this (the School Non-Attendance ChecKlist SNACK) through an online survey. Most of the children in the sample had multiple diagnosis (45 %, N=356). The groups with only one diagnosis were the ADHD 32% (N=228), Autism 11 % (N=81), Sensory hypersensitivity 2% (N=15) and Tourette .6% (N=5). During the measurement period the youth on average missed 4 school days. 82 % of the sample had current or prior SAP and the problems were for most of the youth onset before 7th grade. Persistent absence (over 10 % absence) occurred in 42.8 % of the sample. The most common reason for absence was non-problematic absenteeism (46%). School refusal was the most common of the four non-attendance types (36 %). Truancy (3%) was not likely for this group of students. SAPs were most likely for youth with ASD and multiple diagnosis. Overall, the situation for students with more than one neuropsychiatric diagnosis was most challenging with most individuals suffering from anxiety and/or depression, sleeping difficulties, learning disability and behavioral difficulties. The relationships in school with teachers and peers were often challenging. The situation was most worrying for the autistic and multiple diagnosis groups, these youth more often than the other groups are lacking friends. More than half of the group had now or before been bullied in school or during free time. Findings suggested that the school situation for neuroatypical youth is challenging.
-
(2022)Autismikirjon ihmisten kokemus sukupuolesta poikkeaa muita useammin yhteiskunnan binaarista sukupuolinormista. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella Scopus-tietokantahakuun perustuen, miten autismi vaikuttaa sukupuolen kokemukseen ja miten sukupuolikokemus vaikuttaa autismikirjon ihmisten elämään. Tutkimukset jaettiin lääketieteen ja psykologian, eriarvoisuuden sekä sukupuolen käsitteen ylittävään näkökulmaan. Autismikirjon piirteille ja sukupuolen moninaisuudelle ei löytynyt kasvuun ja kehitykseen liittyvää yhteistä selittävää tekijää. Autismikirjon ihmisillä oli huomattavissa lapsesta asti syntymässä määritetyn sukupuolen stereotyyppisestä ilmentämisestä poikkeavaa sukupuolen ilmentämistä ja sukupuoleen identifioitumista. Myös muut kuin heteroseksuaaliset suuntautumiset olivat yleisempiä autismikirjon ihmisillä verrattuna verrokkiväestöön. Autismikirjon piirteiden ja sukupuolen moninaisuuden yhteys oli tutkimusten perusteella selvä. Sukupuoleltaan moninaisilla autismikirjon ihmisillä havaittiin huomattavasti enemmän mielenterveyden häiriöitä ja työttömyyttä. Lääkäreiden keskuudessa haasteeksi koettiin sukupuoleltaan moninaisten autismikirjon ihmisten erityiskysymyksiin nähden riittämätön koulutus. Sukupuoleltaan moninaiset autismikirjon ihmiset kokivat autismin vaikuttavan vuorovaikutukseen ja vakavasti otettavuuteen terveydenhuollossa. Yhteiskunnassa vallitseva transfobia aiheutti pelkoa ja epävarmuutta sukupuolikokemuksen julkituomisessa. Vähemmistöyhteisöt koettiin positiivisena, ja transitio hyvinvointia tuovana asiana. Sukupuolen käsitteen ylittävässä näkökulmassa kyseenalaistettiin yhteiskunnan sukupuolinormit ja sukupuolille asetetut oletukset. Lähtökohdaksi autismikirjon ihmisten tutkimukseen nähtiin se, että autismikirjon ihmiset eivät pystyisi tarjoamaan asianmukaista näkemystä omaan käytökseensä. Tästä näkökulmasta tarjottiin teoriaa, jossa autismikirjon ihmisten kokemus sukupuolesta olisikin pätevä ja autenttinen, ja joiden kautta pystyisimme oppimaan sukupuolesta autismikirjon ihmisten näkemyksen kautta. Loppupäätelmänä tutkielmalle totean, että tulevaisuudessa on tarvetta tutkimukselle autismikirjon ihmisten seksuaalisuudesta ja sukupuolen kokemuksesta, erityisesti yhteiskunnan vaikutuksesta sukupuolen kokemukseen.
-
(2021)Goals. The aim of this study was to examine the challenges autistic university students face when searching for a job, and the supporting structures that universities offer. Research on autistic graduates’ transition between university and employment is scarce. The numbers of autistic students are on the rise in higher education. It is important to evaluate the structures that universities have in place to support their transition into employment. The autism spectrum condition manifests differently with every individual but there are some common characteristics: challenges in social interaction and communication, as well as repetitive and/or restricted behaviour. These characteristics can present challenges during job application. Research shows that especially job application and the processes involving it can create barriers for autistic graduates. Methods. The data is collected as a part of the IMAGE Project. Participants were Finnish autistic university students or recent graduates (n=7) and career advisors (n=5). Data was collected through semi-structured interviews during spring 2019. The interviews were transcribed and then analysed using grounded theory. Results and conclusions. This study shows that many autistic students didn’t use career services even though they recognized needs for support in searching for a job. Three aspects affected students seeking support from career services: 1) need for support and recognising it, 2) meeting the need for support and 3) accessibility of support. Many of the support needs expressed by autistic students were met by services offered by universities, but problems with accessibility of career services created barriers which hindered students from using the services. There were structures in place that guided students into career services but often getting help demanded that students actively seek it. This demand for self-directness may form a barrier for many autistic students. Based on this study universities should create systematic structures that guide students into services as effortlessly as possible.
Now showing items 1-5 of 5