Browsing by Subject "biokapasiteetti"

Ihmiskunnan uusiutuvien luonnonvarojen kulutus on yli 40-vuoden ajan ollut ekologisesti kestämätöntä. Tämä ympäristön resurssien ylikulutus on aiheuttanut merkittäviä muutoksia planeetan ekosysteemille, sillä tutkijoiden mukaan se on keskeisin biodiversiteetin heikkenemisen ja ilmaston lämpenemisen syy. Tutkielman tavoite on selvittää, onko taloudellinen kasvu ratkaisu luonnonvarojen kestämättömän kulutuksen ongelmaan, kuten jotkut taloustieteilijät ovat esittäneet. Tutkimuskysymystä tarkastellaan ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän näkökulmasta (lyh. YTKK), joka esittää, että ympäristönlaadun ja taloudellisen elintason välinen riippuvuus noudattaa käänteistä U-käyrää. Teorian mukaan talouden vaurastuessa ympäristönlaatu ensin heikkenee, mutta elintason noustessa riittävästi, talouskasvusta seuraa positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka mahdollistavat ympäristön tilan elpymisen. Tutkielmassa ympäristönlaatua mitataan valtioiden henkeä kohti lasketulla ja totaalilla ekologisella jalanjäljellä. Totaali ekologinen jalanjälki on valtion henkeä kohti lasketun ekologisen jalanjäljen ja asukasluvun tulo. Taloudellista hyvinvointia tutkielmassa mitataan henkeä kohti lasketulla nimellisellä bruttokansantuotteella. Tutkielman aineistona toimiin Global Footprint Network -organisaation laatima National Footprint Accounts -tilasto, joka sisältää 167 valtion ekologiset jalanjäljet vuonna 2011. Bruttokansantuotetta koskevat tilastot ovat sen sijaan peräisin Maailmanpankilta. YTKK-hypoteesia tutkitaan työssä pienimmän neliösumman menetelmällä. Lisäksi kvadraattisen funktion selitysastetta ja tilastollista merkitsevyyttä verrataan lineaarisen ja kolmannen asteen mallin testauksessa saatuihin tuloksiin. Tutkielmassa käytetyt menetelmät ja otos ovat lähes yhdenmukaiset erään aiemman tutkimuksen kanssa, joka koskee valtioiden vuoden 2001 ekologisia jalanjälkiä. Tutkimuksen toistaminen kymmenen vuotta uudemmalla datalla tekee mahdolliseksi selvittää, kuinka pysyviä tutkimuksen tulokset ovat ajassa ja miten tulotason nousu vaikuttaa muuttujien väliseen riippuvuuteen. Tutkielman tulokset valtioiden henkeä kohti lasketun ekologisen jalanjäljen osalta eivät anna selvää tukea YTKK-teorialle, koska käänteisen U-käyrän lisäksi muuttujien välistä riippuvuutta selittää hyvin kasvava lineaarinen ja kolmannen asteen funktio. Sen sijaan mallien logaritmimuunnoksia koskevat tulokset hylkäävät käänteisen U-käyrän selvästi. Valtioiden totaalia ekologista jalanjälkeä koskevien mallien tulokset sen sijaan puoltavat ympäristötaloudellista Kuznets-käyrää. Kahdella kolmesta otannasta YTKK-hypoteesia ei voida hylätä ja malli selittää muuttujien välistä riippuvuutta muita funktioita paremmin. Totaalin ekologisen jalanjäljen kohdalla tulokset ovat kuitenkin herkkiä sille, mitä maita otantaan sisällytetään. Henkeä kohti laskettua ekologista jalanjälkeä koskevat löydökset ovat linjassa aiemman tutkimuksen tulosten kanssa, mutta YTK-funktion käännepiste on noussut yli kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa, josta inflaatio selittää vain noin 24 prosenttia. Koska globaali tulotaso on noussut samalla aikavälillä yli kaksinkertaiseksi, tulos antaa viitteitä siitä, että elintason noustessa YTK-käyrän käännepiste karkaa kauemmaksi. Täten tutkielma ei puolla käsitystä, että taloudellinen kasvu olisi tehokas keino saavuttaa luonnonvarojen kestävä käyttö.