Browsing by Subject "bioteknologia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tässä tutkielmassa analysoin ihmisen ja eläimen kimeereistä käytyä eettistä keskustelua systemaattisella analyysillä. Kimeerillä tarkoitetaan geneettisesti erilaisten eliöiden muodostamaa yksilöä. Eettistä keskustelua on käyty ihmisen ja eläimen geeneistä tehtyjen kimeerisolujen käyttämisestä terapeuttisiin tutkimuksiin, mutta myös tarunomaisesta ihmis-eläinolennosta, joka voidaan ehkä tulevaisuudessa luoda geeniteknologisesti. Tämän tutkimuksen tehtävänä on analysoida keskustelussa esitetyistä argumenteista moraalifilosofisia taustatekijöitä. Lähteinä käytän Human Fertilization Embryology Authority:n tutkimuksessa julkaistuja ja BBC:n journalistitoimituksen julkaisemia argumentteja. Kimeereitä käsittelevän tutkimuskirjallisuuden läpikäynti luvussa 2 paljastaa kimeereistä käytettyjen käsitteiden ja tutkimustulosten esittämisen monitahoisuuden. Lainsäädännön tarkastelu osoittaa, että niissä maissa, missä normistoa on säädetty, ihmisen ja eläimen perintötekijöistä koostuvia kimeerisiä soluja ihmisen aikaansaamiseksi saa kasvattaa enintään kaksi viikkoa. Jaottelen kimeereistä lausuttuja argumentteja puolustaviin ja vastustaviin luvuissa 3 ja 4. Tunnistan puolustavista argumenteista teemoja, joita ovat tutkimuksen vapaus, elämän kunnioittaminen ja vetoaminen uskontoon tai eettisyyteen. Kimeerejä vastustavien argumenttien teemoiksi tunnistan geeniteknologian vastustamisen arvostamalla perinteitä ja eri eläinlajeja luonnossa sekä pelon oikeuksien loukkaamisesta ja pahan aiheuttamisesta. Argumenttien taustalla vaikuttavan moraaliteorian nimeäminen riippuu näkökulmasta. Puolustavien argumenttien taustalta paljastuu erityisesti naturalistiseen, utilitaristiseen ja vastustavien kantilaiseen moraalifilosofiaan perustuvia näkemyksiä. Argumentoijia yhdistää intressi oikeudenmukaiseen elämän kukoistukseen ja hyveellisyyteen erityisesti yksittäisinä toimijoina. Argumenteista paljastuu, että vastakkaisen osapuolen näkemystä huomioidaan siten, että ehdotetaan pragmaattista ratkaisua. Tutkijoiden käymä keskustelu kimeereistä keskittyy selventämään persoonan, identiteetin ja ihmisarvon käsitteitä niiden soveltamiseksi alkioon, kuvitteelliseen kimeeriolentoon ja niiden moraaliseen asemaan. Alkiosolujen elämällä voi olla useita päämääriä, kuten auttaminen terapeuttisesti tai lisääntyminen. Kaikilla eliöillä on oikeus hyvään elämään tulla kohdelluksi eettisesti arvokkaasti. Johtopäätöksinä luvussa 5 esitän, että tämän tutkimuksen perusteella keskustelijoita yhdistää intressi säilyttää ihmisen geeniperimä ehyenä ja haluttomuus luoda eläimen ja ihmisen mytologisen minotaurin kaltaista kimeeriolentoa, koska siihen ei olla valmiita eettisesti eikä teknologisesti. Keskustelijoita erottaa suhtautuminen geeniteknologiaan. Kummankin osapuolen argumenteissa kannatetaan hyvinvoinnin lisäämistä ja riskienhallintaa. Työ osoittaa, että puolustavien ja vastustavien argumenttien taustalta voidaan löytää yhteisiä taustatekijöitä, kuten uskomuksia, asenne hyvään ja oikeaan, intressi lisätä hyvinvointia ja arvo elämän kunnioittamisesta.
-
(2020)Tämän lainopillisen tutkielman keskeisenä tarkoituksena on selventää patenttipoolien muodostamiseen liittyviä kilpailuoikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi erityistarkastelussa ovat biolääketieteen alalle syntyvät patenttipoolit ja niihin kohdistuvat mahdolliset erityisvaatimukset. Patenttipoolien hyötyjä ja haittoja on pohdittu niin oikeudellisista kuin taloustieteellisistä näkökulmista. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin pääosin lähtöisin Yhdysvalloista. Euroopassa patenttipoolien hyötyihin ja haittoihin kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta ei olla paneuduttu yhtä laajasti. Parhaimmillaan patenttipoolit ovat innovaatioita edistäviä sopimusoikeudellisia konstruktioita, jotka mahdollistavat patenttien lisensoinnin keskitetysti yhden tahon kautta. Lisäksi patenttipoolit voivat vähentää patenttien päällekkäisyyksistä aiheutuvia ongelmia, joissa teknologian tehokas hyödyntäminen on riippuvainen useasta eri oikeudenhaltijasta. On kuitenkin mahdollista, etteivät patenttipoolit kaikissa tapauksissa täytä EU-kilpailuoikeuden asettamia vaatimuksia. Tämän jännitteen johdosta aiheen tarkastelun olennaisuus korostuu. Keskeiseksi kysymykseksi patenttipoolien tehokkaan hyödyntämisen kohdalla nousevat patentinhaltijoiden väliseen suhteeseen ja lisensointiin liittyvät kilpailuoikeudelliset seikat. Tähän liittyy esimerkiksi se, kuinka kilpailijoiden yhteistoiminta voidaan järjestää tavalla, joka ei nosta lisensoinnista aiheutuvia kustannuksia. Bioteknologiapoolit on otettu tutkielmassa erityistarkasteluun, koska ala on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmenien aikana ja sen potentiaali yleisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi merkittävä. Lisäksi vuosituhannen merkittävimmäksi bioteknologian keksinnöksi tituleerattua CRISPR/Cas9-geenitekniikaa koskevien patenttien ympärille on yritetty muodostaa patenttipoolia. Täten aiheen käsittely tarkemmin on ajankohtaista. Patenttipoolit voivat siis osoittautua tehokkaaksi tavaksi lisensoida myös bioteknologian sovelluksia. Nykyinen patenttipooleja koskeva kilpailuoikeudellinen kehys on kuitenkin laadittu pääosin vastaamaan informaatioteknologian ja kuluttajateknologioiden tarpeita. Bioteknologia eroaa merkittävästi näistä teknologian aloista. Tästä johtuen nykyinen regulaatio ei välttämättä sovi yhtä hyvin bioteknologian keksintöjen lisensointiin, vaikka tarve patenttipooleille joillain bioteknologian osa-alueilla saattaa osoittautua ilmeiseksi. Komission antamat suuntaviivat ovat keskeisin oikeuslähde patenttipoolien syvällisemmän kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta tällä hetkellä. Vaikka suuntaviivojen oikeuslähdeopillinen asema on jokseenkin epävarma, antavat ne selkeät puitteet arvioida keskeisiä kilpailuoikeudellisia kysymyksiä liittyen patenttipoolien perustamiseen. Poolin perustamisen osalta erityisen selviä ovat tilanteet, joissa teknologia perustuu standardeihin. Standardoimattomat teknologiat, joiden osalta pooli saattaa sisältää muitakin kuin teknologialle keskeisiä patentteja osoittautui monimutkaisemmaksi. Tutkimuksessa selvisi, etteivät bioteknologian patentit aina perustu standardoituihin teknologioihin ja esimerkkinä tästä toimii muun muassa perusteilla oleva CRISPR/Cas9-patenttipooli. Komission käytännössä ei ole toistaiseksi arvioitu standardoimattomiin teknologioihin perustuvia patenttipooleja ja niiden asettamia kysymyksiä. Näin ollen mahdollinen CRISPR/Cas9-patenttipooli saattaa kiinnittää mahdollisten kilpailijoiden tai lisenssinsaajien huomion siinä määrin, että poolin lainmukaisuus saattaa tulla komission arvioitavaksi.
Now showing items 1-2 of 2