Browsing by Subject "consumerism"

Käsittelen tutkielmassani Edith Whartonin teosta The Custom of the Country vuodelta 1913. Wayne C. Boothin (1961) teoriaa mukaillen pohdin oletetun kirjailijan eli ’implied authorin’ henkilöllisyyttä ja mahdollisen omaelämänkerrallisuuden vaikutusta tekstin tulkintaan. Lähden näkemyksestä, että oletettu kirjailija on Wharton, ja arvioin tätä näkökulmaa analyysin eri vaiheissa. Varsinainen tutkimuskysymykseni koskee sitä, millainen viesti teoksesta välittyy 1900-luvun alun muuttuvasta maailmasta. Esitän Whartonin käyttäneen retorisia keinoja ja erilaisia kerronnan muotoja tuodakseen teoksessaan esiin kiihtyvän kulutusmyönteisyyden, jopa ahneuden, kasvun. Tutkin sitä, miten kasvavan keskiluokan uusrikkaat ja heidän kantamansa arvot kirjan mukaan horjuttavat sekä newyorkilaisen että ranskalaisen yläluokan asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa. Henkilöhahmot tarjoavat karikatyyrimäisiä esimerkkejä jokaisesta mainitusta ryhmästä. Kulutusmyönteisyys, joka hallitsee päähenkilö Undine Spraggin elämää, toimii tutkielman pääasiallisena temaattisena aspektina. Keskeisiksi käsitteiksi nousevat imitaatio ja yksityisyys. Lähestyn aihepiiriä erityisesti Jean Baudrillardin (1998) teorioiden kautta. Analyysissäni käsittelen romaanissa esiintyviä rakennuksia ja asuinpaikkoja. Ryhmiä, joihin kuuluvat newyorkilainen yläluokka, ranskalainen aristokraattisuku ja amerikkalaiset uusrikkaat, lähestyn tarkastelemalla heitä yhdistäviä ja erottavia kulttuurisia tekijöitä sekä taustatarinoita. Teoksessa kuvaillut hotellit ja asuintalot kertovat muutoksista yhteiskunnassa, ihmisten mieltymyksissä ja kulutuskäyttäytymisessä. Käsittelen kerronnan fokalisaatiota, eli tutkin, mistä eri perspektiiveistä katsellen tarinaa kerrotaan. Lähteinäni käytän Gérard Genetten (1980) sekä Mieke Balin (2009) teorioita. Toinen kirjallisuusteoriaan viittaava näkemykseni liittyy teoksen satiirillisuuteen. Lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden tutkia, kohdistaako Wharton satiiriaan erityisesti uusrikkaiden ryhmään. Tähän soveltuu Dustin H. Griffinin (1994) erittely satiirin erilaisista kohteista ja käyttötarkoituksista. Näyttää siltä, että Wharton ei kohdista satiiriaan niinkään yhtä ryhmää kohden, vaan kaikki kolme yhteiskunnallista ryhmää ovat kriittisen kommentoinnin kohteena. Kuvauksellinen ja retorinen kieli, jota hotellien ja asuinpaikkojen kuvauksissa käytetään, paljastaa ryhmien välisiä näkemyseroja. Tekstianalyysi osoittaa, miten Wharton käsittelee kulutusmyönteisyyttä ja liiallisen kulutuksen aiheuttamaa ahneutta. Tekstistä käy ilmi, kuinka jatkuva muiden omistamien asioiden ihannointi ja kyltymätön uutuuksien hankinta saa ihmisen kadottamaan kykynsä arvostaa laatua. Tällainen toiminta johtaa turhaan kuluttamiseen ja arvojen rapautumiseen. Modernisaation tuoma muutos, eli elämän kaupungistuminen, liittyy keskeisesti henkilökohtaisen tilan mallien muuttumiseen. Ihmisiä asuu tiheästi kaupunkialueella, mikä vaikuttaa tilakäsitykseen. Whartonin teksti heijastelee ristiriitaisia tunteet muuttuvaa aikaa kohtaan. Näin ollen teos on tulkittavissa myös eräänlaiseksi Whartonin itsetutkiskeluksi. Vaikka kirjan satiiri kohdistuu yksittäisiin henkilöihin, välittyy viesti, että kyseessä on laajempi ilmiö, johon yksittäiset ihmiset eivät enää voi vaikuttaa. Tämä tuo kerrontaan myös surumielisen aspektin sen näennäisen humoristisuuden ja esteettisyyttä korostavien seikkojen lisäksi.