Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "conversation"

Sort by: Order: Results:

  • Korkiakoski, Sonja (2017)
    Tutkielma käsittelee kuuntelijan käytöstä keskustelussa: hänen kielellistä sekä eleellistä palautettaan (backchannelling). Aineistonani on kolme videoitua keskustelua Scottish Corpus of Text and Speech –korpuksesta (SCOTS), ja niistä samassa korpuksessa olevat litteraatit. Keskustelut ovat noin puolen tunnin mittaisia kahden naisopiskelijan keskusteluja, ja ne sijoittuvat huoneeseen, jossa heidän lisäkseen on kaksi nauhoittajaa. Tarkoituksena on tutkia kolmea asiaa: kulkevatko jotkin suulliset palaute-elementit käsi kädessä tiettyjen eleiden kanssa, vaikuttavatko eleet kyseisten elementtien merkitykseen, ja millaisia kuuntelijoita keskustelijat ylipäätään ovat. Käytän termiä palaute tässä tutkielmassa viittaamaan ilmiöön, jolla kuuntelija verbaalisesti viestii puhujalle, keskeyttämättä hänen puheenvuoroaan, miten keskustelu sujuu. Tällaisen palautteen tärkein tehtävä on rohkaista puhujaa jatkamaan, mutta samalla se voi ilmaista muun muassa kuuntelijan mielenkiintoa kyseiseen puheenaiheeseen. Koska työskentelen multimodaalisen materiaalin kanssa (litteraatti, ääni ja videokuva), käsittelen myös näiden eri materiaalimuotojen tarjoamia mahdollisuuksia aiheeni tutkimuksessa. Yleisin palaute-elementti aineistossani on yeah, joka suurimmaksi osaksi esiintyy samanaikaisesti nyökkäyksen kanssa. Toisiksi suosituin on nauru, jota käyttää neljä kuudesta kuuntelijasta. Naurua ei ole lähdeteoksissani mainittu, joten tämä tulos johtuu joko uudistamastani palautteen määritelmästä, tai siitä, että materiaalinani on 2000-luvulla tuotettu, luonteva nuorten opiskelijoiden puhe. Eleillä kuuntelijat voivat sekä antaa että vahvistaa suullisten palautteen merkitystä: merkitykseltään neutraali mm voi esimerkiksi tarkoittaa samaa mieltä olemista yhdistämällä nyökkäys kyseiseen suulliseen elementtiin. Tutkielma keskittyy lingvistisiin elementteihin ja niiden kanssa samaan aikaan tehtyyn eleelliseen viestintään, joten verbaalisen palautteen prosodisuus jää vähemmälle huomiolle.